"Huostaanottoja lykätään liian pitkään"

MTV3-Mervi Oksanen

Lastensuojelun tilaa on arvosteltu paljon Suomessa. Sitä mukaa kun lastensuojeluilmoitukset lisääntyvät pahenee myös sosiaalialan resurssipula. Huostaanottojen määrässä Suomi on maailman kärkimaita.

Sijaisperheiden vähyyttä pidetään alan suurena ongelmana. Alalla pitkään toiminut Ari Harinen pitää kuitenkin suomalaisen järjestelmän suurimpana heikkoutena huostaanottojen lykkäämistä liian pitkään.

- Se on lasten kannalta kaikkein rankinta. Monissa kunnissa huostaanottoja venytetään aivan liian pitkälle. Jos lapsi on 15-16-vuotias, on myöhäistä yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen. Siinä on jo saatu ne eväät, millä loppuelämä porskutetaan, Harinen valittelee.

Harinen pitää lykkäämisen syynä kuntien huonoa taloustilannetta.

- Huostaanottoprojekti, jossa yhteiskunta joko välillisesti tai suoraan hoitaa lapsen, on kallista. Ammatillisessa perhekodeissa on selkeä hoitovuorokausimaksu, sijaisperheissä on käytössä kuukausikorvaus.

Sijaisperheiden saama korvaus on Harisen mukaan aivan liian pieni ja selittää hänen mielestään myös osaltaan sen, että sijaisperheitä on tarjolla liian vähän. Harinen uskoo, että halukkaita löytyisi enenmmän, jos korvausta nostettaisiin.

Toinen syy sijaisperheiden vähyyteen on työn aivan omaa luokkaansa oleva haasteellisuus.

- Työ ei ole helppoa, se on 24/7 eli vuorokauden ympäri joka päivä. Se ei ole työtä, jossa kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen voi laittaa ovan kiinni ja unohtaa ongelmat, Harinen perustelee.

Perhekoti - lastenkodin pehmeämpi vaihtoehto

Kirkkonummella asuva Harinen on vaimonsa kanssa pitänyt ammatillista perhekotia jo yli kymmenen vuotta. Hariset päätyivät perustamaan perhekodin työskenneltyään vuosia alan laitoksissa.

- Koimme, ettei laitos ole paras ympäristö lapselle kasvaa. Todettiin, että kyllä se perhe on ainoa ympäristö, jossa lapselle voidaan tulevaisuus edes jollakin lailla järjestää, ja jossa on mahdolliosuus nähdä normaalia perhe-elämää.

Monen sijaisperheenä toimimisesta kiinnostuneen hyvät aikomukset voivat tyssätä byrokratiaan. Myös Haristen perhekotisuunnitelmat pyörivät pitkään byrokratian rattaissa.

- Se on äärettömän raskas rumba. Siinähän luvat haetaan läänistä ja siinä tapahtuu useita erilaisia haastatteluja. Tutkitaan, minkälainen perhe on, perheessä käy palotarkastajat, terveystarkastajat, kunnan edustajat jne. Kaikkinensa kestää sellaiset melkein vuoden päivät ennen kuin lupaviidakon on saanut läpi, Ari Harinen muistelee.

Haristen perhekotiin kuuluu kolmen iki-oman lapsen lisäksi neljän sijoitettua lasta. Sijoitetut 'lainalapset', kuten Harinen itse heitä kutsuu, asuvat perhekodissa pysyvästi.

- Yksi perhehoidon lähtökohdista on se, että niissä pysytään samassa paikassa. Laitoshoidossa lasta heitellään huomattavasti helpommin laitoksesta toiseen tai siirretään jopa tietyn iän ylittymisen myötä lastenlaitoksesta nuorisohuoltolaitokseen, Harinen arvostelee.

Mistään lyhytaikaisesta hoitosuhteesta ei perhekodissa ole kysymys. Yksi Haristen lainalapsista on ollut heillä jo 13 vuotta. Yleensä lapsi asuu perhekodissa täysi-ikäisyyteensä asti, mutta erikoistapauksissa hoito jatkuu jälkihuoltona senkin jälkeen, kun todetaan etteivät siivet vielä kanna.

Suhde biologisiin vanhempiin todella tärkeä

Harinen pitää lasten suhdetta biologisiin vanhempiiinsa erittäin tärkeänä. Suhteen ylläpito on kuitenkin toisinaan hyvin haastavaa.

- Aika usein on mukana alkoholiongelmia, huumausaineongelmia, mielenterveysongelmia jne. Joskus on hyvä tilanne ja lapset käyvät vierailemassa biologisten vanhempiensa luona, joskus vierailu on mahdotonta.

Huostaanotettu lapsi elää tunnetasolla valitettavan usein biologisten vanhempien ja hoitovanhempien hämärässä välimaastossa. Lehdissä on kerrottu tapauksista, joissa biologinen vanhempi pettää kerta toisensa jälkeen tapaamislupaukset ja lapsi palaa hoitovanhempiensa luokse nuolemaan haavojaan. Tilanne on valitettavasti hyvin tuttu myös Ari Hariselle.

- Nämä ovat todella rankkoja kokemuksia lapsille, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ei haluta hajottaa sitä elämän pitkäaikaisinta suhdetta, vaan päinvastoin yrittää saada se niin hyvään kuntoon kuin se on mahdollista.

Lue myös "Pelastakaa Lapset ry: Lastensuojelutyö Suomessa surkeaa".