Teatteriohjaaja Ritva Siikalaa ei päästetty kesätöihin nuorena tyttönä, mutta hän otti menetyksen moninkertaisesti takaisin työskennellessään kibbutsilla Israelissa. MTV:n uutisten kesäsarjassa tunnetut suomalaiset kertovat kesätyökokemuksistaan.

Teatteriohjaaja Ritva Siikala on suomalaisen teatterin pitkäaikainen vaikuttaja. Hän johtaa vuonna 2002 perustamaansa Kassandra-yhdistystä, joka on monikulttuurinen taideyhteisö. Siikala vietti lapsuutensa Kemissä ja kesät perheen kanssa Hämeenlinnan huvilassa.

- Kesäkuun alussa kaikki pakattiin junaan ja matkustettiin Hämeenlinnan. Fransu tuli hevoskärryillä hakemaan tavarat asemalta huvilalle ja siellä oltiin kesän loppuun saakka, Siikala kertoo.

Kemissä uitettiin tukkeja ja sortteeri eli erottelu oli monen isomman tytön kesätyöpaikka. Siikalaa sinne ei kuitenkaan päästetty.

- Sortteeri oli äidilleni totaalinen kauhu, koska siellä oppi kiroilemaan. Hänhän ei voinut tietää, kuinka minä sitten aikanani opin kiroilemaan Helsingin ylioppilasteatterissa, Siikala nauraa.

Appelsiineja, herkkusieniä ja likaisia astioita

Todellisen työn makuun Ritva Siikala pääsi, kun hän lähti ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Israeliin kibbutsille. Siellä aikaa vierähti seitsemän kuukautta.

- Olen ollut hyvin moraalinen nuoresta pitäen. Minuun kolahti niin pahoin se, että Suomi oli ollut liitossa natsi-Saksan kanssa, että minun piti mennä hyvittämään isien pahat työt.

Jos nuoren tytön kesät olivatkin sujuneet huolettomasti ilman työtä, Israelissa tahti muuttui.

- Viideltä aamulla oli herätys ja lähdettiin pellolle. Poimin appelsiineja, tiskasin inhottavan likaisia asioita, keräsin herkkusieniä pimeissä taloissa ja leikkasin viidakkoveitsellä banaanipensaiden kuivia lehtiä.

Fyysisen työn tekeminen väsytti opiskelemaan tottunutta kehoa.

- Pari kuukautta meni niin, että tultuani pellolta romahdin sänkyyn niissä vaatteissa, jotka minulla oli päällä, Siikala kertoo.

Myös henkisesti oli raskasta tulla hyvinvoivasta hammaslääkäriperheestä kibbutsin hierarkian pohjalle.

- Kuuluin toiseksi alimpaan sosiaaliluokkaan, sillä meidän ulkomaalaisten alapuolella olivat vain arabit. Olin aivan yksin ja oman itseni varassa vieraassa maassa. Kokemus opetti toimimaan ihmisten erottelua vastaan. Se on varmasti osaksi taustalla siinä, että johdan monikulttuurisen taidetyön keskusta.

"Se piru meni vaan"

Vanhemmat eivät Ritva Siikalan suunnitelmaa tukeneet, joten matka Israeliin vaati erinäisiä valmisteluja. Rahaa hän keräsi työskentelemällä matkatoimistossa.

- Järjestelin ohjelmaa Amerikasta tuleville opettajille, jotka halusivat juoda Coca-Colaa Motti-ravintolassa. Se oli kauheaa, Siikala parahtaa.

Ansioista huolimatta nuorella naisella ei ollut varaa ostaa oikeaa matkalippua. Siikala matkusti ensin rahtilaivalla Saksaan, mistä ystävät auttoivat häntä eteenpäin.

- Jälkikäteen isäni oli kuitenkin hyvin ylpeä siitä, että lähdin. Hän kuulemma totesi, että "minä sanoin tytölle, että se ei menisi, mutta se piru meni vaan."