Naisverkosto tuuppaa uralla eteenpäin

MTV3-Marjo Tiitto

Verkostoitumisesta on kehkeytynyt työelämässä etenemisen edellytys. Hyvä kontaktiverkko mahdollistaa uusien työpaikkojen löytämisen ja saamisen. Etenkin naiset ovat nyt innostuneet perustamaan omia verkostojaan.

Strategisten verkostojen päällikkönä Sitrassa työskentelevä Pia Heikkurinen on malliesimerkki modernista naisesta. Koulutettu, iloinen ja tehokas Heikkurinen on jo uransa alusta saakka tiedostanut verkostoitumisen merkityksen.

– En voi sanoa vain hyötyneeni verkostoista, vaan ne ovat olleet minulle elintärkeitä uran kannalta. Olen tullut työllistettyä pääasiassa verkostojen kautta, vaikka totta kai pätevyyskin vaikuttaa asiaan. Ilman verkostoja jäisin vaille tietoa auki olevista työpaikoista. Kontaktit auttavat myös työhaastattelutilanteissa, Heikkurinen pohtii.

Heikkurinen on rakentanut omaa kontaktiverkkoaan systemaattisesti ja nykytekniikkaa hyödyntäen.

– Olen erityisen kiinnostunut uusmedian tarjoamista mahdollisuuksista. Olen aktiivinen Facebookin käyttäjä ja olen mukana myös muissa netin yhteisöissä. Sen lisäksi otan osaa ammatillisten verkostojen, kiltojen toimintaan. Ja sitten on epävirallisempia naisryhmiäkin, jossa jaetaan arjen kannalta tärkeää tietoa ja tukea. Eli kyllä sieltä hiekkalaatikon reunalta löytää monia mielenkiintoisia kontakteja, kolmevuotiaan lapsen äiti naurahtaa.

Jotain muuta kuin terapiakerhoja

Naisverkostojen tärkeyteen uskoo myös johtamisen professori Susan Meriläinen Lapin yliopistosta.

– Kontaktit noin yleensä, ilman sukupuolipainotusta, ratkaisevat edelleen työelämässä työpaikkojen kohtalon. Omien tutkimusten ja havaintojen pohjalta olen päätynyt siihen, että naistyöntekijälle ei riitä osallistuminen sekaverkostoihin, vaan hän tarvitsee ja hyötyy usein enemmän naisverkostoista. Esimerkiksi liike-elämä on vielä niin maskuliininen ala, että naistyöntekijät kohtaavat monet asiat eri tavoin kuin miehet. Silloin on hyvä, jos voi jakaa asioita alan muiden naisten kanssa, Meriläinen pohtii.

Naisverkostot tarjoavat usein myös yhtä työpaikkaa laajemman näköalan ja yhdistävät eri puolilla Suomea ja maailmaa asuvat naiset. Tästä huolimatta kaikki naiset eivät halua kuulua tai tunnustaa kuuluvansa johonkin naisverkostoon.

– Naisten ryhmät on stereotyyppisesti nähty ja edelleenkin ajatellaan olevan jonkinlaisia terapiaryhmiä, jossa puretaan perhehuolia ja puhutaan naisille tyypillisistä asioista. Tästä käsityksestä olisi jo aika luopua. Naisverkostot eivät eroa toiminnassaan muista verkostoista; siellä jaetaan ammatillista osaamista ja vinkataan toisille hyödyllisistä kontakteista ja mahdollisuuksista, Meriläinen painottaa.

Arjen monet verkostot

Meriläinen uskoo, ettei moni nainen ymmärrä ja osaa arvostaa omien verkostojensa merkitystä. Osa saattaa turhaan pitää itseään huonoina verkostoitujina, eikä huomaa, miten moneen suuntaan on jo kontakteja viritellyt. Oma lukupiiri tai käsityökerho on sekin verkosto mitä suurimmassa määrin.

– Tutkimusten mukaan esimerkiksi monet naisjohtajat ovat paljon aktiivisempia verkostoitujia kuin itse luulevatkaan. Uusmedia mahdollistaa nykyään laajat kontaktiverkot suhteellisen vähällä vaivalla. Esimerkiksi internetin kautta verkostoituminen säästää paljon aikaa perinteiseen kontaktien hakuun verrattuna. Kynnys lähteä mukaan erilaisten verkostojen toimintaan on internetin myötä madaltunut.

Siskolta siskolle

Vuonna 2001 Yhdysvalloista Suomeen muuttanut Tina Aspiala kyllästyi naisten verkostoitumisen vaikeuksiin ja perusti vajaat kaksi vuotta sitten internetiin ”naisten mafian” eli Hyvä sisko -sivuston. Sen tarkoituksena on välittää työpaikkoja, asuntoja, pikkuhommia ja kontakteja naisilta naisille.

– Huomasin, että naisten verkostoitumisessa on vielä toivomisen varaa. Naiset kyllä auttavat ja tukevat toisiaan sosiaalisesti, neuvovat ja kuuntelevat, mutta konkretia puuttuu. Siksi kokosin sivuston, jossa apu on käytännönläheistä. Miehet taas tarvitsisivat ehkä sivuston, jossa voisivat saada lohtua toisilta miehiltä, kun vaimo jätti ja lapset vihaavat, Aspiala naurahtaa.

Hyvä sisko -sivustolla haetaan parhaillaan mm. ennakointiasiantuntijaa, remonttireettaa ja pianonsoitonopettajaa. Sivusto on Aspialan mukaan onnistunut yhdistämään työtä hakevia ja tarjoavia, mutta sen mottona on auttaa etsivää askeleen eteenpäin, ei välttämättä suorinta tietä maaliin.

– Meidän kautta löytyy yleensä joku, joka osaa vinkata etsijää johonkin suuntaan. Hän saattaa saada paljon hyviä vinkkejä ja jotain, mitä ei edes etsinyt. Jokaisella pitäisikin mielestäni olla takataskussa liuta kontakteja, johon turvautua tarpeen vaatiessa. Kukaan ei saa mitään hienoa aikaiseksi ihan yksin, siihen tarvitaan aina muitakin. No person is an island!