Suomen talvisotaa on kuvattu englantilaisissa historian
oppikirjoissa erittäin myönteisesti. Näin on tehty siitäkin
huolimatta, että Suomi ja Iso-Britannia olivat sodassa keskenään.
Suomen historian lisäksi Tanskan ja Norjan historian kuvaus on
myönteistä. Sen sijaan Ruotsin ja Islannin historian osuus jää
pieneksi.
Tiedot käyvät ilmi kasvatustieteen lisensiaatti Leo Pekkalan
väitöstutkimuksesta, jossa on tutkittu Pohjoismaiden historian
käsittelyä vanhoissa englantilaisissa historian oppikirjoissa.
Tutkimuksen kohteena olivat toisen maailmansodan jälkeen Englannissa
ja Walesissa julkaistut Euroopan historian ja maailmanhistorian
oppikirjat, yhteensä noin 160 teosta.
Oppikirjat kuvaavat
sankaritarinaa
"Suomi kieltäytyi vaatimuksista ja 30. marraskuuta 1939 Venäjä
julisti sodan, jota koko maailma seurasi ihmetyksen vallassa. Yli
kolmen kuukauden ajan marsalkka Mannerheimin johtamat suomalaiset
pitivät puoliaan massiivista Venäjää vastaan - kääpiö jättiläistä
vastaan. Maaliskuussa 1940 Suomen oli luovutettava Laatokkaa
ympäröivät alueet".
Lainaus on englantilaisen 1970-luvulla julkaistun oppikirjan näkemys
Suomen talvisodasta. -Se kuvaa hyvin sankaritarinaa, kertomusta,
jossa hyvä ja paha ovat selvästi erotettavissa toisistaan, Pekkala
sanoo.
Pohjoismaiden historia tulee hänen mukaansa esille englantilaisissa
kirjoissa silloin, kun se on kytketty suurvaltapolitiikkaan.
Useimmiten näin tapahtuu sotien yhteydessä. Myös mm. pohjoismaisen
hyvinvointivaltion kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen nousee
kirjoissa esille.
Pekkalan väitöskirja tarkastetaan huomenna Lapin yliopistossa.
Vastaväittäjinä ovat emeritusprofessori Gordon Batho Englannista ja
dosentti Sirkka Ahonen. Kustoksena toimii professori Juhani Jussila.
(STT)