TOP 10: Suomen yleisurheilijoiden arvokisaepäonnistumiset
27.08.2009 15:27
Yleisurheilun arvokisoissa epäonnistuminen ja alisuorittaminen ovat suomalaisille täysin arkipäivää. Tämän vuoksi MTV3 listasi TOP 10 listan suomalaisyleisurheilijoiden heikoimmista arvokisasuorituksista.
Kuulantyöntäjä Mika Halvarin kymmenes sijoitus MTV3:n rankingissa johtaa täysin vuoteen 1997, jolloin suurin odotuksin Ateenan MM-kisoihin lähtenyt ”Kemin Keiju” ei vastannut huutoon. Vain viikkoa aikaisemmin Halvari oli työntänyt kauden parhaan tuloksensa, 21,11 metriä, mutta itse finaalissa paras tulos oli peräti metrin verran lyhyempi, 20,13.
Uuden keihäsmallin kaikkien aikojen Suomen tilastokakkosena majaileva Taina Kolkkala on usein ajoittanut kauden heikoimmat heittonsa juuri karsintaan ja karsiutunut ulos finaaleista. Näin kävi muun muassa MM-kisoissa vuosina 1995, 1997 ja 2007, olympialaisissa vuosina 1996 ja 2000 sekä EM-kisoissa vuonna 1998. Tästä suorituksesta palkintona yhdeksäs sija.
Tero Pitkämäen vuosi 2005 oli muutoin erittäin menestyksekäs hänen ollessa ensimmäinen suomalainen Kultaisen liigan voittaja. Keihäs lensi parhaimmillaan 91,53 metriin, mutta Helsingin MM-kisoissa tuloksena oli vain vaatimaton 81,27. Sijalle kahdeksan.
Eteläafrikkalaissyntyinen Frantz Kruger heitti itselleen olympiapronssia Sydneyssä vuonna 2000, mutta paidan vaihduttua siniseen muuttuivat myös tulokset. Kruger omaksui välittömästi suomalaisen perisynnin omakseen ja alkoi välittömästi alisuorittaa arvokisoissa. Berliinin kiekkofinaalissa Krugerin tulokseksi jäi vaatimaton 59,77 ja tuloksena viimeinen sija. Tämä oikeuttaa MTV3:n rankingissa sijaan seitsemän.
Olli-Pekka Karjalaisen Berliinin MM-kisoista tuli ranskalainen visiitti, kun Suomen mitalitoivo heitti kesän huonoimman sarjansa karsinnoissa ja karsiutui ulos finaalista. O-P:n kesän paras tulos 78,64 olisi oikeuttanut finaalissa pronssimitaliin. Karjalainen karsiutui finaalista myös olympialaisissa vuonna 2000 ja 2004 sekä MM-kisoissa 2003 ja EM-kisoissa 1998. Sijalle kuusi.
800 metrin juoksuspesialisti Ari Suhosen (kuvassa tuulettamassa) vuonna 1989 juostu Suomen ennätysaika 1.44,10 oikeuttaisi edelleen kymmenen parhaan sakkiin arvokisoissa lähes joka vuosi, mutta sen sijaan hän ei koskaan finaaliin saakka yltänyt. Sijalle viisi.
Vuosi 2003 jäi suomalaiseen arvokisahistoriaan synkällä tavalla, kun Suomi ei yltänyt ensimmäistä kertaa MM-kisoissa mitaleille. Pariisin flopin ainoasta ”positiivisesta” muistosta vastasi Jukka Keskisalo (kuvassa), joka juoksi silloisen 3000 metrin esteiden Suomen toiseksi parhaan tuloksen kautta aikain. Sija 4.
Suomi jäi yleisurheilussa vastaavasti mitaleitta Ateenan olympialaisissa vuonna 2004. Farssin selittelyssä mentiin suuriin sfääreeihin: keihäänheittäjä Paula Tarvainen (kuvassa) "yllättyi" suuresta stadionista niin paljon, että pasmat menivät täysin sekaisin ja Suomen ennätysnainen heitti itsensä 28. jääden karsintaan. No, ainakin stadion oli iso. Sijalle kolme.
2000-luku on ollut Suomen arvokisahistorian surkeimpia suorituksia ja Berliinin MM-kisat toivat mitalittomille kisoille jatkoa. Keihäsmiesten harteilla oli suurimmat toiveet, mutta sen sijaan tuloksena oli puhdas pannukakku ja paras sijoitus kuumeisen Tero Pitkämäen viides sija. Kisassa yhdeksänneksi sijoittunut Teemu Wirkkala (kuvassa) ei suorituksen jälkeisten kommenttien perusteella syttynyt MM-finaaliin. Anteeksi, mutta mitä? Sija kaksi.
Kolmen arvokisamitalin mies Martti Vainio ei suinkaan kuulunut alisuorittajien joukkoon, mutta sen sijaan hän jäi kiinni Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984 dopingin käytöstä. Totaalinen epäonnistuminen koettiin viimeistään selittelyssä, jossa kerrottiin talonmies Alpo Nyrösen laittaneen vahingossa dopingia Vainiolle B-vitamiinipiikin sijasta. Jos valehdellaan, niin tehdään se edes kunnolla. Sija yksi.
MTV3 - Mika Sinisalo
