Aikakone: Kristiansen oli aikaansa edellä

Aikakoneella matkustetaan yleisurheilun historian ensimmäisiin MM-kilpailuihin Helsinkiin 1983 ja verrataan Berliinin ja Helsingin kärkituloksia keskenään.

Lauantain mielenkiintoisin huomio on se, että Helsingin kuulakisan voittaja, Puolan Edward Sarul, olisi tänään pudottanut isäntämaan Ralf Barthelsin ulos palkintopallilta.

Sarul voitti 1983 maailmanmestaruuden tuloksella 21,39. Barthelsin pronssitulos oli tänään 21,37. Samana vuonna Sarul teki ennätyksensä 21,68. Vuosi 1983 oli hänelle syystä tai toisesta mainio. Mies työnsi kauden aikana uransa kuusi parasta työntöä. Ennen kyseistä vuotta hänen ennätyksensä oli 19,91, eikä hän koskaan vuoden 1983 jälkeen kyennyt parempaan kuin 20,46. Maailmanmestaruuden jälkeen hänen toiseksi paras arvokisasijoituksensa oli EM-5:s Madridissa 1986.

Mukana Helsingin kuulakisassa oli myös suomalainen Aulis Akonniemi. Luiseva ja silmälasipäinen Akonniemi oli kaikkea muuta kuin kuulamörssärin prototyyppi. Silti kuula lensi 19,85 ja sijoitus oli kahdeksas. Miehen ennätykseksi jäi Kyröskosken Kuulakarnevaaleilla 1984 työnnetty 20,18. Berliinissä Akonniemi olisi jäänyt Helsingin tuloksellaan finaalista 25 sentin päähän.

Naisten 10 000 metriä ei ollut ohjelmassa vielä Helsingissä, ensimmäisen kerran se juostiin 1987 Roomassa. Tuolloin voiton vei norjalainen lajilegenda Ingrid Kristiansen ajalla 31.05,85. Sillä ajalla olisi ollut Berliinissä kuudes. Kristiansen oli muutenkin kova luu. Hän juoksi vuonna 1986 kympillä hurjan ME-ajan 30.13,74. Se ei juuri kalpene nyt juhlineiden urheilijoiden ennätysten kanssa. Maailmanmestari Linet Masain ennätys on itse asiassa 15 sekuntia heikompi kuin norjalaisen. Ingrid oli aikaansa edellä.

Miesten 20 kilometrin kävelyn voitti Helsingissä Meksikon Ernesto Canto ajalla 1.20,49. Sillä olisi sijoittunut Berliinissä kahdeksanneksi. Vuotta myöhemmin Los Angelesissa Canto käveli olympiakultaa. Helsingissä mukana oli myös suomalainen kävelylegenda Reima Salonen. Sijoitus oli 12:s ja aika 1.22,51. Berliinissä sillä ajalla olisi ollut lauantaina 19:s, joten ihan hirvittävästi ei tämän lajin taso ole noussut. Kaksikymppinen oli Reiman sivulaji, päämatkallaan 50 kilometrillä mies voitti EM-kultaa Ateenassa 1982 ja MM-pronssia Malmössä 1976. Samana vuonna pidetyissä Montrealin olympialaisissa ei 50 kilometrin kävely ollut ohjelmassa, joten MM-kilpailu järjestettiin Malmössä.

Salosen muistavat melkein kaikki, mutta kuka muistaa 1983 Helsingin MM-kilpailun kaksi muuta suomalaista kävelijää? Ei se mitään, en olisi minäkään ilman apuja muistanut. Matti Katila oli 32:s ajalla 1.29,14 ja Petri Mäkelä 44:s 1.32,21.

MTV3 - Lauri Hollo