Kanada

Kanada on jääkiekon kehto ja kotimaa. Erilaisia jääversioita englantilaisesta hockey-pelistä pelattiin eri puolilla maata jo 1850-luvulta lähtien. Ensimmäinen jääkiekon sisäottelu pelattiin Montrealissa 1875, minkä jälkeen lajille julkaistiin kirjoitetut säännöt. Jo 1800-luvun loppupuolella Kanadaan syntyi useita alueellisia liigoja.

Kanadan kenraalikuvernööri lordi Stanley lahjoitti 1893 nimeään kantavan pokaalin kiertopalkinnoksi maan parhaalle amatööriseuralle. Itäisen Kanadan tärkein jääkiekkoliiga hyväksyi ammattilaispelaajat 1908, ja ammattilaiset pääsivät sen jälkeen pelaamaan myös Stanley Cupista. Amatööriseuroille perustettiin samaan aikaan oma mestaruuskilpailu, Allan Cup. Ammattikiekon tärkeimmäksi liigaksi muodostui 1917 perustettu NHL, joka 1920-luvulla laajeni myös Yhdysvaltain puolelle.

Jääkiekon ensimmäisessä olympiaturnauksessa Antwerpenissä 1920 Kanadaa edusti Allan Cupin mestari Winnipeg Falcons, joka voitti ylivoimaisesti kultamitalin. Sama toistui lähes kaikissa arvoturnauksissa 1950-luvulle saakka. Kanada lähetti kisoihin amatööriseurajoukkueen, usein Allan Cupin hallitsevan mestarin. Kultamitali siltä jäi saavuttamatta vain 1933 (USA), 1936 (Iso-Britannia) ja 1949 (Tšekkoslovakia). Vuosien 1947 ja 1953 MM-kisat Kanada jätti väliin.

Tilanne muuttui, kun Neuvostoliitto ilmestyi MM-jäille 1954. Kanada voitti seurajoukkuepohjalla vielä kultamitalit 1958, 1959 ja 1961, mutta vuodesta 1964 lähtien se on koonnut arvokisoihin maajoukkueen. Vuosina 1970–76 Kanada boikotoi olympia- ja MM-kisoja kokonaan vastalauseena IIHF:n jyrkille amatöörisäännöille. Neuvostoliiton punakoneelle pärjäsivät enää vain NHL-ammattilaiset, jotka edustivat maata 1972 kuuluisassa Summit Series -ottelusarjassa ja vuodesta 1976 lähtien Kanada-cupissa.

Boikottia seurasi kuiva kausi

Kanada palasi MM-jäille 1977, kun IIHF salli ammattilaispelaajat. Vaahteralehtisten maajoukkue koottiin tämän jälkeen Euroopassa pelaavista ammattilaisista ja NHL:n playoffeista pudonneista pelaajista. MM-kultaa Kanada voitti seuraavan kerran kuitenkin vasta 1994 (ja ensi kerran sitten vuoden 1961), kun Suomi kaatui Milanon finaalissa rangaistuslaukauksilla.

Vaahteralehtiset ovat hallinneet parhaiden pelaajien suurturnauksia. Kanada voitti Kanada-cupin 1976, 1984, 1987 ja 1991 häviten vain vuoden 1981 finaalit Neuvostoliitolle. World Cup –turnauksen finaaleissa Kanada hävisi USA:lle 1996 ja voitti Suomen 2004. Parhaiden pelaajien olympiaturnauksissa Kanada voitti kultaa Salt Lakessa 2002 ja kotikisoissaan Vancouverissa 2010, jossa se voitti finaalissa USA:n Sidney Crosbyn jatkoaikamaalilla.

MM-kisoissa Kanada on voittanut viidesti kultaa vuoden 1994 jälkeen.

Finaalitulokset:
1994 Milano Kanada–Suomi 2–1 rlk.
1997 Helsinki Kanada–Ruotsi 2–3, 3–1 ja 2–1 (paras kolmesta)
2003 Helsinki Kanada–Ruotsi 3–2 ja.
2004 Praha Kanada–Ruotsi 5–3
2007 Moskova Kanada–Suomi 4–2

Playoff-muotoisissa MM-kisoissa Kanada on hävinnyt loppuottelun neljä kertaa.

Finaalitulokset:
1996 Wien Tšekki–Kanada 4–2
2005 Wien Tšekki–Kanada 3–0
2008 Quebec Venäjä–Kanada 5–4 ja.
2009 Bern Venäjä–Kanada 2–1

Aina siis, kun Kanada on pelannut MM-finaalissa Ruotsia tai Suomea vastaan, se on voittanut, kun taas Tšekille ja Venäjälle on tullut aina tappio.

Kanada MM-kisoissa Suomessa

1965: Kanadaa edusti amatöörimaajoukkue. Sijoitus neljäs Neuvostoliiton, Tšekkoslovakian ja Ruotsin jälkeen. Kanada–Suomi 4–0.

1974: Kanada boikotoi MM-turnauksia vuosina 1970–76.

1982: Kanadan joukkueessa mukana supertähti Wayne Gretzky (ainoan kerran MM-kisoissa). Kanada murskasi Suomen avausottelussa 9–2 . Joukkue jäi lopulta pronssille, kun N-liitto ja T-slovakia pelasivat mitalisarjan päätösottelussa sopuottelun 0–0, mikä nosti tšekit hopealle.

1991: Kanada alkusarjassa kolmas (voitti Suomen 5–3). Mitalisarjassa tasapeli Ruotsin ja N-liiton kanssa ja pronssimitali.

1997: Kanada alku- ja jatkolohkossa Ruotsin jälkeen kakkonen; voitto Suomesta 1–0. Loppuotteluissa (paras kolmesta) voitto Ruotsista 2–3, 3–1 ja 2–1.

2003: Kanada voitti alku- ja jatkolohkon. Puolivälierässä voitto Saksasta 3–2, välierässä Tšekistä 8–4 ja finaalissa Ruotsista 3–2 jatkoajalla. Voittomaalin teki ajassa 73.49 Anson Carter.

Kanada arvoturnausten isäntänä

1988 OK Calgary
2008 MM Quebec City / Halifax
2010 OK Vancouver

Kanadan mestaruudet

Kanadan olympiakullat: 1920, 1924, 1928, 1932, 1948, 1952, 2002, 2010

Kanadan maailmanmestaruudet: 1930, 1931, 1934, 1935, 1937, 1938, 1939, 1950, 1951, 1955, 1958, 1959, 1961, 1994, 1997, 2003, 2004, 2007.

Vuosina 1920-1968 olympiaturnaukset laskettiin myös MM-kisoiksi, joten Kanadalla voidaan laskea olevan yhteensä 24 MM-kultaa.

Kanadan maajoukkueen jäädytetyt pelinumerot

19 Steve Yzerman
66 Mario Lemieux
99 Wayne Gretzky

Päävalmentaja

Kanadan valmentajaksi nimettiin Brent Sutter, joka napattiin pestiin vuorokautta myöhemmin, kun hän oli saanut potkut Calgary Flamesista. Calgaryssa Sutter valmensi päävalmentajakautensa aikana suomalaispelaajista mm. Miikka Kiprusoffia, Olli Jokista ja Niklas Hagmania.

Perustietoja

Asukasluku: 34 miljoonaa
Jääkiekkoilijoita (miehet + juniorit): 486 000
Jäähalleja: 2486
MM-mitalit: 24 kultaa, 13 hopeaa, 9 pronssia
Aiempia MM-turnauksia yhteensä (A-sarja): 54.
A-sarjassa jatkuvasti vuodesta: 1977
MM-ottelusaldo: 499 ottelua, 353–31–115, maalit 2676–1060
MM-saldo Suomea vastaan: 45 ottelua, 35–2–8, maalit 272–99

Kanadan tilastot MM-kisoissa 2012