
Jääkiekko saapui Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1946 perustettu Torpedo Minsk nousi ensi kerran Neuvostoliiton mestaruussarjaan 1950. Minskin johtava kiekkoseura (joka vaihtoi usein nimeään: Spartak, Torpedo tai Dynamo) pelasi aika ajoin mestaruustasolla sijoittuen parhaimmillaan 11:nneksi (1989). Neuvostoliiton maajoukkueissa ei juuri valkovenäläisiä pelaajia esiintynyt.
Neuvostoliiton hajottua 1991 Valko-Venäjä aloitti oman MM-historiansa C-sarjasta 1994. A-sarjassa maa pelasi ensi kerran Sveitsin turnauksessa 1998. Aiemmin samana vuonna Valko-Venäjä esiintyi Naganon olympiakisoissa, jossa se selviytyi 8 parhaan joukkoon. MM-kilpailussa Valko-Venäjä on kahdesti (2001 ja 2003) pudonnut B-sarjaan mutta pompannut heti seuraavana vuonna takaisin. Paras MM-saavutus on kuudes sija Riikan turnauksesta 2006. Puolivälieräottelunsa se hävisi Suomelle 0–4. Toisen kerran playoffeihin maa pääsi Bernissä 2009. Valko-Venäjä voitti lohkopeleissä rangaistuslaukauksin sekä Slovakian että Suomen (2–1) ja hävisi puolivälierissä Venäjälle vain 3–4.
Parhaiten Valko-Venäjän jääkiekkojoukkue muistetaan kuitenkin Salt Lake Cityn olympiakisoista 2002. Se hävisi välierälohkossa kaikki kolme otteluaan (Suomelle 8–1), mutta kukisti puolivälierässä puhtaalla pelillä siihen asti edenneen Ruotsin 4–3. Ratkaisumaalin laukoi Tommy Salon kypärän kautta puolustaja Vladimir Kopat. Välierän Valko-Venäjä hävisi Kanadalle 1–7 ja pronssiottelun Venäjälle 2–7.
Vancouverin olympialaisissa 2010 Valko-Venäjä oli yhdeksäs.
Valko-Venäjän jääkiekko on nauttinut itsevaltaisesti maata johtavan presidentin Aleksandr Lukašenkon suosiota. Maan kiekkoilutasoa on nostanut 2008 KHL-seuraksi (uudelleen) perustettu Dynamo Minsk, jonka leivissä pelaa moni maan maajoukkuemies. Vuonna 2010 avattu Minsk-Arena (15 000 katsojaa) kuuluu KHL:n upeimpiin peliareenoihin. Se tulee isännöimään Valko-Venäjälle myönnettyjä vuoden 2014 MM-kisoja.
Päävalmentaja
Vuoden 2014 MM-kisaisännän päävalmentajana toimii Kari Heikkilä, jonka meriittilistalta löytyy SM-kulta Kärppien peräsimestä keväältä 2004. Myös Espoon Bluesin ja Lokomotiv Jaroslavlin luotsina toiminut Heikkilä on tällä hetkellä KHL-seura Metallurg Magnitogorskin päävalmentaja.
Valko-Venäjä MM-kisoissa Suomessa
1997: Ei mukana. Voitti B-sarjan turnauksen Puolassa ja nousi ensi kerran A-sarjaan.
2003: Alkulohkon jumbo. Neljän joukkueen putoamissarjassa sijoittui USA:n jälkeen toiseksi, mutta koska Japani sai pitää paikkansa Kaukoidän kiintiön kautta, Valko-Venäjä putosi B-sarjaan.
Huomioita
Valko-Venäjän ainoa MM-voitto Suomesta tuli Zürichissä 2009. Suomi oli voittanut siihen mennessä kaikki pelinsä, mutta jatkolohkon toisen kierroksen peli Valko-Venäjää vastaan päättyi jatkoajan jälkeen 1–1. Voittomaalikilpailun ratkaisuosuman iski Oleg Antonenko. Suomi voitti seuraavaksi Kanadan ja sijoittui lohkon kakkoseksi. Puolivälieriin selviytyi neljänneltä sijalta myös Valko-Venäjä. Suomi hävisi puolivälierän USA:lle 2–3 ja Valko-Venäjä Venäjälle 3–4.
Perustietoja
Asukasluku: 9,5 miljoonaa
Jääkiekkoilijoita (miehet): 900
Jäähalleja: 28
Aiempia MM-turnauksia yhteensä (A-sarja): 12
A-sarjassa jatkuvasti vuodesta: 2005
MM-ottelusaldo: 68 ottelua, 29–2–37, maalit 169–187
MM-saldo Suomea vastaan: 5 ottelua, 1–0–4, maalit 5–16

























Kommentit
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Kommentit
Kirjoita kommentti
Kommentit
Kirjoittaja hyväksyy kommentointiosion kirjoittamisen säännöt sekä sitoutuu lisäksi noudattamaan MTV Oy:n sähköisten palvelujen yleisiä käyttöehtoja.