Suomi vahvaksi työllä, kasvulla ja oikeudenmukaisuudella

03.02.2012 16:43

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kehottaa kuuntelemaan Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan pari päivää sitten esittämiä ehdotuksia Suomen talouden vahvistamiseksi.

- Emme tarvitse miljardielvytystä vaan tehokkaita ja oikein kohdennettuja sekä mahdollisimman hyvän vipuvaikutuksen tuottavia toimia, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma toteaa MTV3:n blogissa.

Hän myös peräänkuuluttaa oikeudenmukaista taakanjakoa kehysriiheen valmistautuvalta hallitukselta.

Euroopan velkakriisin syveneminen on heikentänyt talousnäkymiä kaikkialla. Myös Suomen talouden odotetaan kokevan kasvun hidastumisen tai taantuman vuoden 2012 aikana. Talouskehityksen heikentyminen Suomessa voi johtaa kasvun ja työllisyyden heikentymiseen sekä valtiontalouden alijäämän kasvuun. Kehotankin kuuntelemaan Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan pari päivää sitten esittämiä ehdotuksia Suomen talouden vahvistamiseksi.

Emme tarvitse mitään miljardielvytystä vaan sen sijaan kylläkin tehokkaita ja oikein kohdennettuja sekä mahdollisimman hyvän vipuvaikutuksen tuottavia täsmätoimia. Valtion taloudessa tarvitaan säästöjä, mutta leikkaukset eivät riitä ratkaisuksi. Ilman uusia työpaikkoja ja kasvun vauhdittamista ei synny uusia verotulojakaan. Prosentti työllisyysasteessa on 35 000 työllistä ja reilu miljardi julkisen talouden tasapainossa.

Suomen talouden edessä on suuria haasteita, joiden taustalla ovat globaalit syyt ja Suomen talouden rakenteelliset ongelmat. Meidän on nostettava työllisyysastettamme, tehtävä enemmän töitä, parannettava julkisten palveluiden tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistettava Suomen kasvua pysyvästi korkeammalle tasolle. Näin ymmärsin myös Jorma Ollilan ajattelevan.

Onneksi Suomen talouden tilanne on pysynyt vielä kohtuullisen hyvänä. Työllisyys on säilynyt tyydyttävänä ja kotimainen kulutus on pitänyt taloutta pystyssä. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että tilanne tulee heikkenemään. Tämän vuoksi tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä vahvistavia tehokkaita täsmäelvytystoimia. Näiden avulla turvataan Suomen kotimaisen kysynnän ja rakennustoiminnan riittävä taso sekä yritystoiminnan edellytykset ja hyvä työllisyyskehitys.

Veroratkaisuissa pitää tietysti välttää toimia, jotka heikentävät kotimarkkinoita. Kuluttajien ostovoimaa ei pidä nyt heikentää hätiköiden. Veroratkaisuissa on tärkeää huomioida kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Niitä kansalaisia verotetaan voimakkaammin, joilla on siihen maksukykyä. Pienituloisten asemaa ei voi heikentää.

Mitä enemmän ja mitä tehokkaampia pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia tehdään, sitä vähemmän tarvitaan keskipitkän aikavälin valtiontalouden tasapainoa ja julkisen talouden kestävyyttä parantavia sopeutustoimia. Näin Suomi pysyy ehjänä yhteiskuntana ja hyvänä asuinpaikkana kaikille.

Yksi suurimmista haasteista on Suomen vientisektorin kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitus on jo nyt tehnyt monia toimia, joilla tilannetta on parannettu. Nämä ovat vain jääneet kansainvälisen investointitaantuman ja Suomesta vietävien investointitavaroiden kysynnän laskun varjoon.

Yritysten kilpailukykyä on edelleen parannettava monin toimin. Koulutuksessa teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeet on ennakoitava paremmin ja vahvistettava yrityksistä lähtevää työelämälähtöisyyttä. Kehitys-, tutkimus- ja innovaatiopanostukset on turvattava arvioimalla myös mahdollisuudet yritysverotuksen parantamiseen tältä osin. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on huolehdittava keskeisistä ulkomaan yhteyksistä sekä tätä palvelevasta väyläverkostosta. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen investointistrategian.

Nyt on oikea aika tehdä pidemmän ajan rakenneuudistuksia, jotka varmistavat kilpailukykyämme, osaamistamme ja nykyistä suurempaa työelämään osallistumista. Työeläkeratkaisuissa tarvitaan toimia, jotka nostavat todellista työelämässä oloaikaa. Kestävyysvajeeseen on tartuttava myös nostamalla etukäteen työeläkkeiden rahastointiastetta, jotta kaikkia laskuja ei siirretä nuoremmille ikäluokille.

Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan siihenkin iso reformi, jossa laitetaan etusijalle ihmisten nopea paluu töihin. Lauri Ihalaisen johtamaan työministeriöön kohdistuu tällä alueella paljon odotuksia mm. nuorten yhteiskuntatakuun läpiviennistä ja syrjäytymisen vähentämisestä.

Hyvinvointi Suomessa turvataan työllä. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntymisen suurin syy on työttömyys. Työurien pidentämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen liittyvät toimet ovat julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa ensisijaisen tärkeitä. Nyt tarvitaan vahvaa kasvupolitiikkaa, parempaa työllisyyspolitiikkaa ja laadukkaampaa työelämää, jotta työttömille löytyy töitä ja ikääntyvät jaksavat töissä nykyistä pidempään. Kaikkia sopeutus- ja rakennetoimia pitää arvioida siitä näkökulmasta, miten ne edistävät ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vähentävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Mainos Tykkää