Jukka Puotila: Rakastan autolomia Euroopassa

09.02.2009 19:24

Jukka Puotila (Lehtikuva ja Futureimagebank)

Lapsena tehty autoloma sytytti ikuisen kipinän. Näyttelijä Jukka Puotila vei morsiamensakin häämatkalle Eurooppaan, autolla totta kai. Näyttämöiden virtuoosin sydämestä löytyy Italia, jonne matka suuntautuu yhä uudelleen.

Jos saisi vapaasti valita, näyttelijä Jukka Puotila olisi aina lomalla ja reissun päällä. Lomafiilis alkaa jo lentoaseman tax free -alueella.

– Lomalla lähdetään parempiin olosuhteisiin, aurinkoon ja hyvään hotelliin, Jukka tiivistää.

Puotilat ovat hakeutuneet aurinkoon esimerkiksi Dubaissa, joka on heidän kohdallaan ollut varmempi vaihtoehto kuin Kanariasaaret. Jukka kuvailee elävästi erästä kertaa Kanarialla, jolloin hän värjötteli kuumeessa pyyhkeen alla ja odotti päivästä toiseen luvattua auringonpaistetta, turhaan. Taivas pysyi sitkeästi pilvien peitossa.

– Matkustan aina mieluiten perheen kanssa, vaikka tuossa 15–16-vuotiaina nuorille tuleekin täysi stoppi. Eli lähdemme sitten vaimon kanssa kahdestaan. Olennaista on asioiden jakaminen ja kokeminen yhdessä, hän painottaa.

– Jossakin vaiheessa matkustelin paljonkin. Vuoden aikana olen reissannut vain kotimaassa, teatterin aikataulut ovat nyt olleet sellaiset. Suomi on kaunis maa, toki täälläkin riittää nähtävää, hän kertoo.

Haaveissa Karibia

Jukan unelmien matka suuntautuisi Karibialle, niihin maisemiin, joita hän pienenä poikana katseli kolmiulotteisina kuvina viewmasterillaan: turkoosi meri huuhtoo valkoista hiekkarantaa, jonka ylle kaareutuvat tuulessa huojuvat palmut.

– Esimerkiksi Langawi olisi hieno kokea. Nuorempana matkoihin liittyi aina seikkailua, nyt reissaan rauhoittumista varten, ehkä sporttailen vähän. Kun vielä jaksaa pitää matkustella, vielä sekin aika tulee, ettei se enää onnistu, hän muistuttaa.

Roomaa pala palalta

Jukan lempimaa on Italia, jossa viehättävät kulttuuri, rakennukset, ruoka, viini ja kieli. Hän luettelee tärppejä: pohjattomat taideaarteet esimerkiksi Firenzessä, Roomassa ja Pisassa, rantalomaa Rivieralla, Riminissä ja Genovan Rapallossa, vuoristoa Itävallan rajalla Dolomiiteilla, muotia ja menoa vaikkapa Milanossa, Toscanan viinit ja Venetsia. Vielä häneltä on näkemättä Palermo, Napoli ja Sardinia, joten reissattavaa riittää.

Pelkästään Roomassa Jukka laskeskelee käyneensä kuusi kertaa – edelleen hieno, vanha kaupunki kiinnostaa. Jukka neuvoo ensikertalaisia ottamaan rauhallisesti ja tutustumaan pala palalta ikuiseen kaupunkiin. Nähtävyyksistä käyvät myös italialaiset ihmiset.

– Kukaan ei ehdi lomallaan saada kaupunkia haltuunsa, yrityksestä seuraa vain lomastressiä. On parempi hengittää syvään ja nauttia elämästä, joka vilisee ympärillä. Roomassa jalat riittävät aika pitkälle ja reviiriä voi laajentaa vuokraamalla skootterin, jolla pääsee ajelemaan pienilläkin kujilla, hän vinkkaa.

Omalla autolla Eurooppaan

– Ikimuistoisin matkani on ehdottomasti ollut se, kun 19-vuotiaana lähdin kiertämään Eurooppaa. Vuosi oli 1975, ja alla oli vanhempieni Saab. Loksahdus, joka kuuluu renkaiden vieriessä sillan yli laivaan, oli jotakin aivan uskomatonta: vapaus, tunne, että nyt tapahtuu ja tietenkin oli myös vastuu autosta, Jukka kuvailee.

– Se oli aika harppaus nuorelle miehelle. Olimme olleet perheen kanssa yhdessä jo 1968 autolla Euroopassa, mutta nyt lähdin omin päin. Aika paljon vanhemmat luottivat; kai minulla oli jonkin verran luottoa, vaikka en tiedä, miten olin sen lunastanut, hän muistelee hymyillen.

Kierrokselle kertyi mittaa 7 123 kilometriä, ja reitille mahtuivat niin Puola kuin entinen Jugoslaviakin. Omatoiminen matkailija lämmitti hernekeittoa retkikeittimellä ja nautti täysin rinnoin olostaan. Kotiinpaluu alkoi kangastella mielessä vasta, kun rahat olivat loppu.

Sittemmin Jukka on pakannut auton useita kertoja. Edelleen mieli tekisi baanalle.

– Useimmiten olemme ajaneet Keski-Eurooppaan Ruotsin kautta, siinä saa pehmeän laskun. Ihanaa, kun vain ajat ja maisema alkaa Etelä-Ruotsissa alkaen muistuttaa tanskalaista. Jos lentäisi Müncheniin ja vuokraisi sieltä auton, niin olisi jo siinä keskellä kaikkea ja säästäisi pari yötä. Reissuun pitäisi varata vähintään kymmenen päivää, mieluiten kolme viikkoa, alkaa Jukka suunnitella asiantuntevasti.

Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen / Mediafocus

Tulosta
Jaa Facebookissa

Kerro ystävälle Lähetä MySpaceen