 |
Vaikka dengue-kuume on ollut laajalti esillä mediassa, sen leviäminen ei ole kummemmin räjähtänyt maailmalla. Lääkärikeskus Postitalon matkailuklinikan lääkäri Jukka Riutta rauhoitteleekin matkaajia.
– Dengue-kuumetta on ollut aina. Amerikkalaiset laskevat, että dengue-kuumetartuntoja on enemmän kuin malariatartuntoja. Tämä on urbaani tauti, joka siirtyy hyttysen välityksellä ihmisestä ihmiseen. Riski tartuntaan on paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Jos on yksin viidakossa, ei voi saada dengue-kuumetta, neuvoo Riutta.
Suomessa todettiin vuonna 2011 noin 50 dengue-kuumetapausta. Totuus on, että sairastuneiden suomalaisten määrä on moninkertainen. Dengue-kuume sairastetaan niin moninaisin oirekuvin, että moni ei ole osannut hakeutua hoitoon. Moni voi ajatella, että heillä on flunssakuume.
– Noin 25 prosentilla eurooppalaisista dengue-kuumeen sairastaneista on ollut kuume ja ripuli, mutta se onkin todellisuudessa ollut dengue.
Noin kolmannesosalla tulee kuumeen aikana ihottumaa, ja siitä tunnistaa denguen.
– Dengue on meille suomalaisille äärimmäisen harvoin vaarallinen. Se voi kyllä pysäyttää matkan teon ja toipuminen voi kestää, mutta harvoin se tappaa.
Dengue-kuumetta on esiintynyt viimeaikoina esimerkiksi Pakistanissa, jossa hyttyset ovat päässeet lisääntymään tulvien myötä. Lisäksi Brasilian itärannikko ja Bahamasaaret ovat kärsineet denguekuumeesta, mutta Väli-Amerikan suhteen on ollut rauhallista.
Chikungunya-infektiota on kaikkialla Aasiassa ja infektio leviää samoin kuin dengue. Chikungunyaan ei ole rokotetta, vaan tärkeintä on suojautua hyttyseltä. Infektio menee niveliin, polviin ja sormiin. Se on sukulainen Pogostan taudille eli nivelrikolle, jota esiintyy myös Suomessa Keski-Suomen alueella.
Kuva: Colourbox
MTV3/Matkailu
MTV3.fi muut sivut
