Harmiton harrastus vai vaarallinen addiktio – mitä matkakuume on?

Mistä matkakuumeessa oikein on kyse ja pitääkö sitä hävetä? Onko matkakuume addiktio joka tarvitsee hoitoa? Sosiaalipsykologi ja kirjailija Janne Viljamaa paljastaa, mistä matkakuumeessa todellisuudessa on kyse.

Testaa: Kuinka korkea on matkakuumeesi?

Janne Viljamaan mukaan ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa tekemisestä syömisestä seksiin, hölkkään tai pelaamiseen. Positiivisesti riippuvaisella addiktio on hallussa, kun negatiivisesti riippuvaisella peli alkaa pelata peliriippuvaista ja viina juoda alkoholistia. Viljamaa vertaa matkakuumetta lapsuuden ajan muistoihin, esimerkiksi siihen kun mummo pienenä antoi kettukarkkeja.

– Karkeista tulee aina myöhemminkin mieleen mummo ja pappa, se hetki kun oli kiva olla mummon sylissä. Matkailussa on samaa ehdollistunutta mielihyvää. Tietty ruoka, auringonsäde, tai hiekka varpaiden välissä on jäänyt meille mieleen niin vahvasti, että aina kun saamme pienen muistivihjeen asiasta, se muisto tulee mieleen. Ajatus mielihyvästä saa aivot virittyneiksi, kertoo Janne Viljamaa.

Muistot jäävät ihmisen omalle kovalevylle

Unelmat ovat tärkeitä.

Ihmisen mieli on ikään kuin tietokone, jonka kovalevylle on tallennettu kaikki tunnelmat ja muistot. Kovalevyltä saadaan työpöydälle asioita käsiteltäväksi. Näytölle, eli työmuistille palautuu asioita muistivihjeiden ansiosta. Muistivihjeenä voi toimia maku, haju, tuntoaistimus tai lempikappaleemme. Kun haistamme pullan, muistamme mamman puustit. Sama tapahtuu esimerkiksi valokuvia ja videopätkiä katsellessa tai omasta matkasta keskustellessa. Tällöin kaipuu matkalta saatuun mielihyvään palaa.

– Pitkäkestoisen muistin kovalevylle ovat latautuneet kaikki reissut, hiekka varpaiden välissä, margaritat, ja aurinko, paljon tavaraa pienestä pitäen. Jos lapsena olemme olleet mummin ja papan kanssa mökillä tai reissussa, niin hajut, maut ja tuoksut, hämärästi tietoiset asiat palaavat mieleemme myöhemmin, kun kohtaamme asian uudelleen.

Järki toppuuttelee mielihyväjärjestelmää

Matkailuun liittyy paljon addiktioelementtejä. Ihminen jonka mielihyväkeskus toimii voimakkaasti, saa myös voimakkaan matkakuumeen helposti.

– Hän haluaa voimakkaita elämyksiä, haluaa nauttia, ja on usein romanttinen tunneihminen, joka haluaa päästä mielihyvän tunteeseen, vapautua järjen kahleista.

Jos järjen ja tunteen kontrolli pettää, jää riippuvainen ihminen mielihyväjärjestelmänsä valtaan. Järjen ollessa mukana kuvioissa, ihminen miettii onko hänellä varaa asioihin, mutta ilman järkeä hän haluaa unohtaa tosiasiat, kuten taloudellisen tilanteensa tai lomapäiviensä riittävyyden. Riippuvaisuus voi olla vaaraksi matkalla, jos antautuu mielihyvän vietäväksi.

Ei syytä häpeään

Jokainen tarvitsee oman satumaansa.

– Matkakuume on nimenomaan positiivinen addiktio, niin kauan kun ihminen ei vinguta Visaa, eikä romuta elämäänsä, ja kun hän pystyy hallitsemaan asiaa. Harvoinhan matkailu romuttaa elämän ja talouden, mutta on paljon esimerkkejä siitä, että mielihyvään joutuminen on aiheuttanut järjen katoamisen.

Loppujenlopuksi Viljamaa ei näe matkakuumetta negatiivisena asiana, vaan kyseessä on positiivinen addiktio jota ei tarvitse hävetä eikä peitellä, vaan pikemminkin ruokkia. Tärkeintä on se, että ihmisellä on mahdollisuus unelmoida.

– Kuumehan on varmaan matkatoimiston, mutta myös ihmisen oma etu. Miksi kuume pitäisi sammuttaa? Jos ihminen tekee ankeaa duunia, niin kyllähän hänellä pitää olla henkinen turvalelu, joka auttaa jaksamaan. Voi katsella YouTube-pätkiä ja lomakuvia, lukea kaukorakkaan kirjoittamia kirjeitä. Ei kuumeesta tarvitse päästä eroon, sillä ihmisellä on tärkeää olla oma satumaa päässään. Hän voi pimeänä talviaikana pohtia, että ei ole enää montaa kuukautta jäljellä lomaan.

Ilman omaa satumaata ei jaksa

Viljamaan mukaan oma sisäinen satumaa on välttämättömyys. Matkailua voikin verrata vanhaan Reijo Taipaleen Satumaa- kappaleeseen, jossa toivotaan, "oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois".

– Haaveita ja toiveita pitää olla. Ihminen jolla ei ole omaa sisäistä satumaataan, ei jaksa.

Testaa: Kuinka korkea on matkakuumeesi?

Viljamaalta ilmestyi syyskuussa riippuvuuksia syömishäiriöistä peliriippuvuuteen käsittelevä kirja Pakko saada – addiktoitunut yhteiskunta (WSOY).

Kuvat: Coloubox

MTV3/Siiri L'Ecuyer