 |
Suomalaisten joutuminen onnettomuuksiin maailmalla on arkipäivää. Ulkoasiainministeriön lähetystöneuvos Teemu Turunen neuvoo pitämään yhteyttä kotimaahan ja läheisiin silloinkin, kun hätää ei ole.
– Jos on mahdollisuus ja aikaero sen sallii, läheisiin voi olla yhteydessä puhelimella. Monet käyttävät myös sosiaalista mediaa eli Facebook-päivityksiä. Kun läheinen Suomessa näkee päivityksen, hän tietää että kaikki on kunnossa, kertoo lähetysneuvos Teemu Turunen.
Ajatus siitä, että matkustaja tiedottaisi tekemisistään päivittämällä esimeriksi Facebookiin kaikki menonsa ja illanvietossa mukana olevat seuralaisensa, menee Turusen mielestä aika pitkälle.
– Omaa harkintaa kannattaa käyttää ja miettiä, että minkälaisessa tilanteessa on. Jos joku asia alkaa epäilyttää jollakin tavoin, ja jos esimerkiksi tilanne, seura, alue tai kaupunki ovat hieman epäilyttäviä, niin kyllä siitä kannattaa laittaa tieto eteenpäin, neuvoo Turunen.
Pahan paikan sattuessa ensisijainen yhteydenotto kannattaa tehdä paikalliselle viranomaiselle. Myös Suomen ulkoasiainministeriöön voi ottaa yhteyttä, mutta ministeriöllä ei ole poliisivaltuuksia.
– Jos on joutuu tilanteeseen, että on hengenvaarassa tai terveys on vaarassa, niin paikallisiin viranomaisiin kannattaa ottaa yhteyttä. Jos siinä kuitenkin on esimerkiksi kieliongelmia, niin meihin (ulkoasiainministeriöön) voi ottaa yhteyttä. Tarvittaessa voimme avustaa ja neuvoa, kertoo Turunen.
Ulkoasiainministeriön päivystyspuhelin toimii vuorokauden ympäri jokaisena päivänä, joten apua on saatavilla jos sitä tarvitsee. Virka-ajan ulkopuolella useimpien suurlähetystön puhelut siirtyvät Helsinkiin, josta ne tarvittaessa yhdistetään kohdemaahan yhteyshenkilölle. Turusen mukaan puheluja tulee paljon. Joka viikonloppu ulkoasiainministeriön yksittäisen ihmisten asioita hoitavalle päivystäjälle tulee noin 5–15 puhelua.
– Tyypillisin tilanne on se, että passi on varastettu ja lento on lähdössä. Silloin me neuvomme, miten kannattaa menetellä. Yleensä se tarkoittaa rikosilmoituksen tekemistä poliisille ja yhteydenottoa lentoyhtiöön, joka selvittää sen, mitä lentoyhtiö edellyttää koneeseen pääsylle.
Turusen mukaan ulkoasiainministeriöön tulee harvoin sellaisia hätäpuheluja, joita Suomessa soitetaan hätänumeroon. Suurimpaan osaan ongelmista riittävät ulkoasiainministeriön neuvot.
– Tietysti me myös toivomme, että matkustaja tekisi matkustusilmoituksen, jotta ulkoasiainministeriö tietää missä matkustaja on. Tärkeintä kuitenkin on, että omaiset tai muut läheiset tietävät.
Matkustustiedotteen voi laittaa myös lähimaihin ja Eurooppaan suuntautuville matkoille. Turusen mukaan tilastoa siitä, minkä ikäisille sattuu eniten vahinkoja matkoillaan, ei ole.
– Näppituntuma olisi se, että kaikenikäisille sattuu ja tapahtuu. Tietysti ikävämpi puoli on se, että opiskelijoilla ja nuorilla on vähemmän matkavakuutuksia. Samalla kohteetkin saattavat olla vähän vaativampia, eksoottisempia seikkailukohteita, kun vanhemmat matkustajat saattavat ottaa enemmän tuttuja valmismatkoja, joka kuuluvat valmismatkalain piiriin.
Valmismatkalaki velvoittaa matkanjärjestäjän pitämään huolta omista asiakkaistaan matkalla.
– Jos matkatoimistoa ei ole, silloin yksi turvaverkko on pois. Senkin takia olisi tärkeää, että kun lähdetään räätälöidyille matkoille, niin joku kotimaassa olisi tietoinen matkasuunnitelmista.
UM huolissaan turistien virheistä – kotimaa ei korvaa kuluja
Näin usein suomalaiset joutuvat onnettomuuksiin ulkomailla
Tiedätkö eron sairaanhoitokortin ja vakuutuksen välillä?
MTV3/Matkailu
Kuva: Colourbox
MTV3.fi muut sivut
