Ovatko lukiotytöt
parempia kuin lukiopojat?
Ovatko tytöt parempia
kuin pojat? Ovatko ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset? Kirjoitetaanko
isoissa kouluissa enemmän aineita? Missä lukiossa kirjoitettiin parhaiten pitkä
matematiikka?
Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus MTV3:n
ylioppilasaineistosta.
Muistutuksena todettakoon, että puoltoäänimäärä on pistemäärä, joka
syntyy, kun opiskelijan kaikkien arvosanojen pisteet lasketaan yhteen.
Laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5,
cum laudesta 4, lubenterista
3 ja approbaturista 2.
Tässä ovat tiedot ovat päiväkouluista, eli
aikuislinjat eivät ole tässä vertailussa mukana.
Mitä aineita
kirjoitettiin eniten?
Ylioppilastutkinnon suoritti päiväkouluissa tänä 27382 henkilöä.
Heidän joukossaan suosituin oli pitkä englanti, jonka kirjoitti 26385 päivälukioiden ylioppilasta eli 96 % kaikista ylioppilaista.
Äidinkielen kokeen suomen kielellä suoritti 25247 ylioppilasta. Ruotsin äidinkielenä kirjoitti muuten 1879 ja saamen kuusi.
Ruotsin keskipitkänä oppimääränä eli 7-luokalta aloitettavan ruotsin kirjoitti 16605. B-ruotsi on lukiossa pakollinen aine, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa.
Lyhyen matematiikan kirjoitti 11317 ja pitkän matematiikan 10411.
Mikä oli
reaaliaineista suosituin?
Ykkönen oli psykologia, jonka kirjoitti 6993 ylioppilasta. Muut olivat järjestyksessä:
historia 6062, terveystieto 5259, biologia 4817, maantieto 4610, fysiikka 4510, yhteiskuntaoppi 4363, kemia 4070, evankelisluterilainen uskonto 3048, filosofia 1194, elämänkatsomustieto 154, ja ortodoksinen uskonto 30.
Mitä kirjoitettiin
vähiten?
Ortodoksien uskonnon kirjoitti siis 30 ylioppilasta, pitkän espanjan 24, lyhyen portugalin 23, pitkän latinan 11, lyhyen pohjoissaamen 7 ja pohjoissaamen äidinkielenä 6.
Ruotsin toisena kielenä kirjoitti viisi. Nämä ovat ruotsinkielisissä lukioissa olevia oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Lyhyttä inarinsaamea ei kirjoittanut kukaan.
Mitkä olivat
suosituimmat pitkät kielet?
Järjestys oli englanti 26385, ruotsi 1920, suomi 1394, saksa 1193, venäjä 208, ranska 392, espanja 24 ja latina 11.
Jos verrataan
Helsinkiä, Espoota, Tamperetta, Turkua ja Oulua, niin missä olivat parhaat
ylioppilaat?
Turussa puoltoäänien keskiarvo oli 26,1, Helsingissä 26,0, Tampereella 24,8, Oulu 24,6 ja Espoossa 24,2. Koko maan puoltoäänien keskiarvo 24,1.
Missä lukiossa
oppilas kirjoitti keskimäärin eniten aineita?
Ykkönen oli Säkylän seudun lukio, jossa oppilaat kirjoittivat keskimäärin 6,9 ainetta. Seuraavina olivat Helsingin SYK 6,8, Kristiinankaupungin lukio 6,6, Konneveden lukio 6,5 ja Ressun lukio 6,5.
Vaikuttaako koulun
koko ylioppilaiden menestykseen?
Ei. Aineiston perusteella ylioppilaiden menestyksellä ja lukiosta kirjoittaneiden ylioppilaiden määrällä ei ole tilastollista merkitystä.
Kirjoitetaanko
isoissa kouluissa enemmän aineita?
Ei. Ylioppilaiden määrä ja tutkintoon sisältyvien aineiden määrä eivät korreloi keskenään.
Pärjäävätkö samat
koulut vuodesta toiseen?
MTV3 teki edellisen lukiovertailun vuonna 2005. Aineisto oli silloin niukempi, koska emme saaneet materiaalia sähköisessä muodossa. Mutta jos vertaillaan 20:n parhaan joukkoon sijoittuneita vuosina 2005 ja 2008, niin samoja on peräti 13. Vuoden 2005 top-20:n ryhmän loputkin koulut ovat menestyneet tänä vuonna hyvin ja kaikki ovat parhaassa viidenneksessä.
Lukiovertailuja on tehty siis 2002-2005 ja nyt
2008. Suomessa on noin nelisenkymmentä lukiota, joista kirjoitetaan
huippuarvosanoja vuodesta toiseen. Parhaiten ovat menestyneet isojen kaupunkien
eliittikoulut, kuten Helsingin SYK, Ressun lukio, Helsingin normaalilyseo ja
Tampereen klassillinen lukio.
Pojat vastaan tytöt?
Ovatko tytöt parempia
kuin pojat?
Tytöt kirjoittavat keskimäärin 2 puoltoääntä paremmin. Tyttöjen puoltoäänimäärä oli keskimäärin 25, kun poikien 23. Tytöt kirjoittivat keskimäärin 5,5 ainetta ja pojat 5,3. Tytöt ovat siis vähän parempia kuin pojat.
Poikia kirjoitti ylioppilaaksi 11586 ja tyttöjä 15796.
Olivatko pojat
parempia pitkässä matematiikassa kuin tytöt?
Tytöt kirjoittavat pitkää matematiikkaa vähemmän kuin pojat. Pojista pitkän matematiikan kirjoitti 50 prosenttia ja tytöistä 29 prosenttia.
Poikien keskiarvo oli 4,35 ja tyttöjen 4,24.
Entä
tilanne lyhyessä matematiikassa?
Tytöistä lyhyen matematiikan kokeeseen osallistui 43 % ja pojista 39 prosenttia. Tyttöjen arvosana oli keskimäärin 4,43 ja poikien 4,19.
Kuinka moni ei
suorita matematiikkaa lainkaan yo-aineena?
Pojista 10 % ja tytöistä 28 % ei kirjota matematiikkaa lainkaan.
Suomenkieliset vastaan ruotsikieliset
Ovatko
ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset?
Suomenkielisten keskiarvo oli 24,0 puoltoääntä ja ruotsinkielisten 25,6. Ero johtuu pitkälti kahdesta syystä. Ensinnäkin ruotsinkieliset kirjoittavat A-suomen hyvin. Keskiarvo oli 5,1, kun taas suomalaisissa kouluissa B-ruotsin keskiarvo 4,4.
Löytyykö suomen ja
ruotsinkielisissä eroa pitkässä matematiikassa?
Pieni ero löytyy: suomenkielisten keskiarvo oli 4,3 ja ruotsinkielisten 4,1.
Entäpä
pitkä englanti?
Suomenkielisten keskiarvo oli 4,4 ja ruotsinkielisten 5,0. Tämä on toinen syy siihen, että ruotsinkielisten puoltoäänet ovat keskimäärin parempia kuin suomenkielisten.
Parhaita aineittain
Missä kirjoitettiin
parhaiten suomi äidinkielenä?
Ylivoimainen ykkönen oli Helsingin SYK, jossa suomenkielen puoltoäänien keskiarvo oli huikeat 6,1. Kakkonen oli Turun luostarivuoren lukio (5,6) ja Posion lukio (5,5). Posiolla ylioppilaaksi kirjoitti 21 oppilasta, joista kuusi kirjoitti laudaturin ja kuusi eximian.
Missä oli paras
B-ruotsi?
Paras tulos oli Tampereen klassisessa lukiossa, jossa keskiarvo oli 6,3. Seuraava oli Ressu 5,9 keskiarvolla. Helsingin Norssin ja SYK:n keskiarvo oli 5,7.
Entäpä
ruotsi äidinkielenä?
Parhaimmat olivat Töölö Gymnasium ja Gymnasiet Lärkan, joissa molemmissa keskiarvo oli 5,3. Pedersöre gymnasietin tulos oli 5,0.
Missä olivat parhaat
pitkän matematiikan tulokset?
Jos tarkastellaan kouluja, joissa aineen kirjoitti yli 10 oppilasta, niin ykkönen oli Joutsan lukio. Lukion 14 oppilaasta laudaturin kirjoitti 4 ja eximian 5. Joutsan keskiarvo oli 5,8. Lahden yhteiskoulun lukio päätyi tulokseen 5,5 ja Valkeakosken lukio 5,4.
Kirkkonummen Masalan lukion keskiarvo oli muuten täydellinen 7,0. Masalassa tosin pitkän matematiikan kirjoitti vain yksi oppilas.
Paras
pitkä englanti?
Ykkönen oli Englantilainen koulu, jossa keskiarvo oli 6,0. Laudaturin kirjoitti seitsemän 26:sta ylioppilaasta.
Seuraavat olivat Töölö Gymnasium ja Helsingin SYK, jossa keskiarvo oli 5,9. Tulokseen 5,8 pääsivät Etelä-Tapiolan lukio, Ressun lukio ja Svenska samskolan i Tammerfors.
Usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen vertailuun yleensä
Miksi vertailussa käytetään
puoltoääniä eikä lasketa ”yleisarvosanaa”? Puoltoäänien laskeminen suosii
kouluja, joissa kirjoitetaan paljon aineita.
- puoltoäänimäärä on ylioppilastutkintolautakunnan oma pistemäärä, joka siis kertoo sekä arvosanojen laadusta että määrästä, yleisarvosanaa ei löydy yo-todistuksestakaan
- 7 lubenterin tai 9 approbaturin oppilaita ei ole, parhaisiin tuloksiin yltävissä kouluissa kirjoitetaan sekä paljon että hyvin
- jos vertailtaisiin vain sitä, mikä on "yleisarvosana", olisi 4 laudaturin tulos yhtä hyvä kuin 6 laudaturin, jonkun mielestä sekin olisi epäreilua
- tänä vuonna vertailimme ensimmäistä kertaa lukioiden keskimääräisiä tuloksia myös kahdella muulla mittarilla: 4 pakollisen aineen puoltoäänimäärällä ja jakamalla puoltoäänet kirjoitettujen aineiden määrällä ("yleisarvosana"), mikä ei juurikaan vaikuttanut siihen, mitkä lukiot "pärjäsivät" vertailussa, tästä lisää www.mtv3.fi/lukiot -sivuilta
Miksi ette vertaa tuloksia
oppilaiden lähtötasoon? Eikö paras koulu ole se, joka nostaa oppilaiden tasoa
eniten?
- valitettavasti ei ole olemassa pätevää lähtötason mittaria, peruskoulun päästötodistuksen arvosanat eivät ole valtakunnallisesti mitattuja kuten ylioppilastutkinto
- myös opetushallituksen oman selvityksen mukaan peruskouluarvosanat selittävät melko heikosti lukioiden keskimääräisiä ylioppilastuloksia
- ylioppilastutkinto on ainoa kaikille sama tutkinto, siksi sen vertaaminen on perusteltua ilman lähtötasoon vertaamistakin, ei oppilaankaan lähtötasoa oteta huomioon kun hänen ylioppilastutkintonsa arvostellaan
Eikö ole väärin leimata kouluja
huonoiksi vaikka tulokset johtuvat vain oppilaista, eikä kouluista?
- me vertaamme ylioppilastutkinnon keskimääräisiä puoltoääniä kouluittain, emme sinänsä koulujen paremmuutta
- ylioppilastutkinto mittaa lukion oppimäärän hallintaa, siksi on perusteltua vertailla juuri kouluja
- opetushallituksen selvityksen mukaan koulujen välisiä eroja voidaan pitkälti selittää opiskelijoiden äidin koulutustaustalla varsinkin isoissa kaupungeissa, malli ei selitä yhtä hyvin eroja maaseudun lukioiden välillä, jotain vaikutusta tuntuu siis olevan hyvällä opetuksellakin
Eikö eroista
uutisointi johda siihen, että heikosti pärjänneiden lukioiden maine menee eikä
kukaan enää halua niihin?
- MTV3 ei ole tuottanut eroja tulosten välillä, ne olivat olemassa jo kun teimme vertailun ensimmäisen kerran v. 2002 eivätkä ne ole siitä kasvaneet
- kun lukiovalinta vapautettiin 1990-luvulla, syntyi suuriin kaupunkeihin suosittuja lukioita, joihin on vaikea päästä, tämä linja on siis tietoisten päätösten tulos
- myös heikommin vertailussa pärjäävissä lukioissa osa kirjoittaa hyviä tuloksia
- meidän vertailussamme ei kerrota reputtaneiden määrää kouluittain, mikä olisi ”heikkoja” kouluja kohtaan kriittisempi mittari
- vanhemmat ja opiskelijat tuskin ovat niin yksioikoisia että valitsevat lukion vain tämän vertailun perusteella, tämä on yksi mittari, ei mikään kokonaiskuva koulun tasosta tai siitä, kuinka mukavaa siellä on