Lintuinfluenssa - taustaa

24.10.2005 16:57

Mikä on lintuinfluenssa?

Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, jota on useita alatyyppejä. Sitä esiintyy aina luonnonlinnuissa. Luonnonlinnut levittävät yleensä vakavimpia virustyyppejä oireettomina taudinkantajina. Levitessään siipikarjaan nämä vaarallisimmat lintuinfluenssavirukset tappavat huomattavan osan tartunnan saaneista linnuista. Vakavan taudin aiheuttavat viruskannat kuuluvat suurimmaksi osaksi H5- ja H7-tyyppeihin. Nämä virustyypit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä.

Ihminen voi saada lintuinfluenssatartunnan sekä elävistä että kuolleista sairastuneista linnuista. Taudinaiheuttaja leviää ilman ja ulosteiden välityksellä. Kriittisimpiä vaiheita virustartunnan kannalta ovat lintujen teurastus, kynintä ja raa'an siipikarjan käsittely ruuanvalmistuksessa. Ei ole todisteita, että virus olisi siirtynyt hyvin kypsennetyn ruuan välityksellä. Virus voi levitä myös huonosti kypsennetyn ruoan, veden, vaatteiden tai esineiden välityksellä. Ihmisestä toiseen helposti siirtyvää viruskantaa ei ole vielä todettu.

Viranomaiset pelkäävät, että lintuinfluenssavirus voi yhdistyä ihmisen influenssaviruksen kanssa. Tällainen uusi virus voi syntyä esimerkiksi siassa, joka on saanut sekä lintuvirus- että ihmisvirustartunnan. Näin syntyvä uusi virus saattaisi tarttua aiempaa helpommin ihmisiin ja levitä nopeasti.

Viruksen eteneminen

Ensimmäinen suoraan linnusta ihmiseen todettu lintuinfluenssatartunta todettiin Hong Kongissa 1997, jolloin H5N1-virus aiheutti vakavia hengitystiesairauksia kahdeksalletoista henkilölle. Heistä kuusi kuoli. Tartuntojen taustalla pääteltiin olleen elävien, kyseisellä viruksella infektoituneiden lintujen käsittely. Kolmessa päivässä Hong Kongin koko siipikarja tuhottiin ja todennäköisesti tällä toimenpiteellä estettiin pandemian synty. Tartunnan saaneiden ja tartuntavaarassa olevan siipikarjan hävitys on tärkein yksittäinen toimi pyrittäessä estämään lintuinfluenssaviruksen kehitys ihmisen virukseksi.

Seuraavina vuosina H5N1-virus aiheutti alueen siipikarjassa pienehköjä epidemioita, jotka onnistuttiin katkaisemaan, eikä ihmisten sairastumisia osoitettu. Helmikuussa 2003 H5N1-influenssa todettiin kahdessa samaan perheeseen kuuluneessa hongkongilaisessa. Toinen sairastuneista kuoli. Vuonna 2003 H5N1-virusta löydettiin Kaakkois-Aasian siipikarjasta. Epidemia-alue osoittautui nopeasti suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Virus levisi helposti alueella, jossa siipikarjan avotarhaus ja myynti elävinä toreilla on laajamittaista. Tähän mennessä tautiin on Kaakkois-Aasiassa sairastunut yli sata ihmistä, joista noin puolet on kuollut. Lintuinfluenssaa on esiintynyt myös mm.Siperiassa, jossa se saatiin nopeasti pysäytettyä siipikarjan teurastamisella.

Turkkilaisesta siipikarjasta on löydetty ihmiselle vaarallista H5N1-virusta. Myös Romaniassa on esiintynyt lintuinfluenssaa, jonka aiheuttajaksi epäillään samaa virusta. Euroopassa ei ole toistaiseksi todettu tartuntoja ihmisillä.

Uhkana pandemia

YK pitää todennäköisenä, että lintuinfluenssavirus muuntuu ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi ja aiheuttaa maailmanlaajuisen epidemian, pandemian. Pandemia voi syntyä myös jonkin muun kuin H5N1-viruksen muuntumisen seurauksena. YK arvioi mahdollisen pandemian tartuttavan 5-150 miljoonaa ihmistä riippuen varautumisen asteesta. Historian tuhoisin influenssapandemia esiintyi vuosina 1918-20. Espanjantautina tunnettu pandemia surmasi 20-40 miljoonaa ihmistä. Espanjantaudin poikkeuksellisena piirteenä oli nuorten aikuisten suuri kuolleisuus. Tautiin sairastui arviolta 20-50 prosenttia maapallon kaikista ihmisistä ja heistä jopa yli 3 prosenttia kuoli. Tutkimusten mukaan espanjantaudin aiheutti virus, joka muistutti perusrakenteeltaan lintuinfluenssavirusta.

Todetut lintuinfluenssatapaukset eivät sinänsä lisää pandemian todennäköisyyttä, mutta terveysviranomaiset kehottavat valtioita valmistautumaan kaiken varalta. EU harkitsee miljardin euron rahaston perustamista pandemiaan varautumiseksi. Aasian maat ovat laatineet yhteisen strategian ja Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on julkistanut tautia vastaan kansainvälisen kumppanuusohjelman.

Suomi valmistautuu pandemian varalta

Jopa runsas kolmannes suomalaisista voi sairastua lintuinfluenssaan, jos pandemia puhkeaa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä arvioi, että pandemian vuoksi Suomessa on syytä varautua 11 000-35 000 sairaalahoitojaksoon ja 3000-9000 kuolemaan. Ministeriön työryhmä suunnitelma panepidemiaan varautumiseksi valmistuu helmikuun 2006 loppuun mennessä.

Sairastuneiden hoidossa panostettaisiin luultavasti voimakkaasti kotihoitoon. Hankalan tautitilanteen vuoksi saatetaan harkita uusien ammattiryhmien kouluttamista sairaanhoitotehtäviin. Lainsäädäntö sallii esimerkiksi koulujen sulkemisen ja yleisötapahtumien, kuten messujen järjestämisen kieltämisen tarttuvan taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Työryhmä on aloittanut kartoituksen siitä, miten haavoittuvia eri hallinnonalojen toiminnot olisivat, kun poissaolot työstä lisääntyvät. Työryhmä selvittää myös, mitkä ammattiryhmät ovat välttämättömiä yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Avainalojen työntekijät ovat etusijalla lääkkeen jakelussa.

Rokote kehitteillä

Lintuinfluenssaa aiheuttavaa H5N1-virusta vastaan on kehitteillä rokote. Se on mallirokote, jonka pohjalta täsmärokote voidaan kehittää sitten, kun mahdollisen pandemian aiheuttava muuntunut virus tunnetaan. On mahdollista, että nyt valmistettavalla perusrokotteella saadaan perussuoja, jota tehostetaan täsmärokotteella, mikäli pandemia syntyy.

Suomessa lintuinfluenssarokotteisiin varataan 21 miljoonan euron lisämääräraha. Mallirokotteiden arvioidaan antavan osittaisen suojan myös pandemian aiheuttavaa virustyyppiä vastaan, jos sen aiheuttaisi H5N1-viruksen muunnos. Rokotteen käyttö voitaisiin aloittaa heti pandemian puhjettua. Suomi aikoo tehdä jonkin rokotevalmistajan kanssa sopimuksen jonotuspaikasta, sillä panepidemian alkaessa täsmärokotteesta arvellaan syntyvän pulaa.Jonotuspaikka kattaisi viiden miljoonan täsmärokoteannoksen toimituksen, ja siitä maksettaisiin kiinteä vuosimaksu. Koska täsmärokotetta ei ehkä saada kerralla kaikille suomalaisille, laaditaan jo ohjeita priorisointia varten.

Käytännössä koko väestölle suunniteltu täsmärokote saataisiin Suomeen aikaisintaan 6 kk kuluttua pandemian alusta. Suomessa mahdolliseen pandemiaan on varauduttu myös 1,3 miljoonalla annoksella viruslääke Tamifluta.

Suomalaisilla siipikarjatiloilla suojaudutaan taudeilta

Suomalaisista luonnonlinnuista tai siipikarjasta ei ole laajoissa testeissä löytynyt kertaakaan ihmiselle vaarallista lintuinfluenssakantaa. Tilallisille jaetaan tietoa, vierailuja siipikarjatiloille rajoitetaan, eläimet suojataan villilinnuilta ja vaatteet sekä jalkineet vaihdetaan ennen kanalaan menoa. Muuttolintujen lentoaikaan kanoja ei päästetä ulos edes luomutilalla. Suomessa taudin leviämistä ehkäisevät myös vähäiset kontaktit tilojen välillä, rehun ja hallien suojaus, sekä teurastamoiden tiukat kriteerit siipikarjan kasvattajille. Luonnonlinnut toimivat ilmeisesti viruksen oireettomina kantajina levittäen virusta siipikarjaan. Lintujen syysmuuttoa ei pidetä tautiuhkana Suomelle, sillä se suuntautuu maastamme poispäin. Suomeen palaavat muuttolinnut voivat kuitenkin tuoda mukanaan lintuinfluenssaviruksen. Viranomaiset tarkkailevat lintuja koko Euroopan alueella.

45 minuuttia Special: Kysykää lintuinfluenssasta MTV3-kanavalla ke 22.3. klo 20-21. Asiantuntijat vastaavat lähetyksessä kansalaisten kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi jo nyt!

(MTV3)

Lintuinfluenssa leviää taas Egyptissä
26.02.2008 01:28

Kiinalaismies kuoli lintuinfluenssaan
03.12.2007 02:11

Suomi varautuu jälleen lintuinfluenssaan
01.04.2007 13:48

Nainen sairastui lintuinfluenssaan Egyptissä
11.10.2006 04:08

Uusi rokote lintuinfluenssaan
12.09.2006 02:58

Lintuinfluenssa tappoi kaksi Indonesiassa
09.08.2006 09:35

Kiina kertoi havainneensa lintuinfluenssaa jo 2003
08.08.2006 10:59

Tuhansia kanoja teuraaksi Britanniassa
27.04.2006 03:49

Viranomaiset harjoittelevat pandemian varalta
20.04.2006 00:24

Tanskalaismiehellä ei lintuinfluenssaa
15.04.2006 05:09 (12:08)