Sivuston tarjoaa:
Aikojen kuluessa ihmisen ja kissan välille on syntynyt läheinen suhde. Myös ihmiselle kissa lemmikkinä on tärkeä osa elämää ja ruokkiminen lujittaa suhdetta. Kissaa ei pidä totuttaa syömään ihmisten ruokaa. Kissa ei myöskään ole koira, joten älä ruoki sitä koiranruoalla.
On erittäin tärkeää, että tarjoat kissallesi nimenomaan kissan ravitsemuksellisten tarpeiden mukaan tasapainotettua ruokaa. Tasapainoinen, kaikkia ravintoaineita riittävästi ja oikeassa suhteessa sisältävä ruokavalio pitää kissan kunnossa. Ja hyvä kunto näkyy: turkki kiiltää, kissa on aktiivinen ja nauttii elämästään. Terveellinen ruokavalio on hyvä omaksua jo pentuna, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä syömään terveellisesti.
Huomioi kissasi elämänvaihe sen ruokinnassa. Kasvava kissanpentu tarvitsee paljon energiaa. Aikuisen kissan ravinnontarve riippuu sen aktiivisuudesta ja kunnosta. Ikääntyvän kissan kohdalla taas pitää varoa lihomista.
Vaikka kissa tarvitsee osittain samoja ravintoaineita kuin ihminenkin, sen tarpeet ovat erilaiset, ja ravintoaineiden tulee olla oikeassa muodossa. Kissa tarvitsee esimerkiksi useampia aminohappoja ja enemmän proteiinia kuin ihminen. Lisäksi tietyt ihmisten ravintoaineet ovat kissalle myrkyllisiä. Siksi kotiruoka ei ole kissalle riittävän ravitsevaa, monipuolista eikä terveellistä. On myöskin hyvä tietää, että kissan ruoansulatus toimii aivan eri "nopeudella" kuin ihmisen. Ruoka kulkee kissan vatsan läpi 12–24 tunnissa – ihmisellä vastaava aika voi olla jopa 5 päivää.
Kissa on ennen muuta lihansyöjä. Suurin osa sen ravinnosta tulee olla siis lihaa. Kissa ei selviä pelkällä kasvisravinnolla tai vähäisesti proteiinia sisältävällä ravinnolla. Kissa ei myöskään syö mielellään ruokaa, joka on juuri otettu jääkaapista. Huoneenlämmössä n. 20-37 asteiseksi lämmennyt ruoka maistuu kissalle parhaiten, sillä silloin ruoan aromit ovat parhaimmillaan.
Suositeltavinta on ruokkia kissaa valmiilla kissanruoilla. Jatkuva tuotekehitys ja testaus varmistavat, että niissä on kaikkia kissan tarvitsemia ravintoaineita juuri oikeassa suhteessa. Ja koska kissa pitää vaihtelusta, erilaiset valmiit kissanruoat tarjoavat helpon tavan tarjota lemmikille vaihtoehtoja.
Kuten kaikki elävät olennot, kissakin tarvitsee ravitsemuksellisesti täysipainoista ja tasapainoista ruokaa elääkseen ja pysyäkseen terveenä. Ruoasta pitää saada riittävästi ja oikeassa suhteessa proteiineja, rasvaa, vitamiineja ja kivennäisaineita. Ja koska kissa on lihansyöjä, se tarvitsee tiettyjä ravintoaineita, joita on vain eläinperäisissä ruoka-aineissa.
Kissan energiankulutuksen ja ravinnosta saatavien kalorien on oltava tasapainossa – aivan kuten ihmiselläkin. Oikean tasapainon määrää mm. kissan ikä, elämänvaihe, kunto ja aktiivisuustaso. Kasvavat pennut ja tiineet tai imettävät aikuiset kissat tarvitsevat suhteellisesti enemmän energiaa (ruoan kaloreita) kuin muut aikuiset kissat. Passiiviset, vähän liikkuvat sisäkissat taas kuluttavat vähemmän, joten vähempikin ruoka riittää.
Punnitsemalla kissasi säännöllisesti ja kokeilemalla, tuntuvatko se kylkiluut mukavasti turkin alta voit arvioida, syökö kissasi liikaa vai liian vähän. Ylimääräiset kalorit varastoituvat rasvaksi ja kissasta tulee ylipainoinen. Jos kissa ei saa tarpeeksi ruokaa, se kuluttaa kehonsa vararavintoa, jolloin paino laskee ja kissasta tulee alipainoinen.
Proteiinit (eli valkuaisaineet) ovat suurikokoisia molekyylejä, jotka koostuvat pienemmistä osasista, aminohapoista. Aminohapot voivat järjestyä eri tavoin lukemattomiksi erilaisiksi proteiiniksi, joilla on erilaiset ominaisuudet. Kissa tarvitsee proteiineja lukuisiin elimistönsä toimintoihin.
Proteiinit ovat elävän solun elintärkeitä ainesosia. Ne säätelevät solun aineenvaihduntaa ja uudistumista, ylläpitävät soluseinämien rakennetta ja muodostavat lihassäikeitä. Proteiinit ovat välttämättömiä kudosten kasvulle ja vahingoittuneen kudoksen parantumiselle. Siksi niiden saanti on erityisen tärkeää kasvaville kissanpennuille, tiineille ja imettäville kissoille sekä sairaudesta toipuville kissoille. Kissan ruokavaliossa proteiinit ovat myös tärkeä energianlähde. Kissalle välttämättömiä eläinproteiineja on ennen muuta lihassa sekä kalassa. Kasvisproteiineja taas on mm. riisissä, perunoissa ja vihanneksissa.
Kissa tarvitsee enemmän proteiineja kuin esim. koira ja monet muut nisäkkäät. Kissalla on lihansyöjän aineenvaihdunta, joka ei sopeudu alhaiseen proteiinitasoon. Siksi kissan on saatava erityisesti kissoille kehitettyä ruokaa, jossa on riittävästi proteiineja.
Lisäksi kissan on saatava ravinnostaan proteiineja, jotka sisältävät sellaisia aminohappoja, joita kissan elimistö ei muodosta tarpeeksi tai lainkaan. Ruoassa on oltava riittävästi kahta välttämätöntä aminohappoa:
Arginiinin puute aiheuttaa ammoniakin liiallisen kertymisen verenkiertoon, mikä on hyvin vakava, jopa hengenvaarallinen tila. Arginiinia on eläinperäisissä ruoka-aineissa, kuten lihassa, sekä kaikissa hyvälaatuisissa kissanruoissa.
Tauriinin puute voi aiheuttaa kissalle näkökyvyn heikkenemistä, jopa sokeutta sekä sydänsairauksia. Tauriinia on lihassa, ja vain hyvin niukasti kasviksissa. Kun tarjoat kissallesi korkealaatuista kissanruokaa, varmistat, että se saa riittävästi myös tauriinia.
Rasvat koostuvat rasvahapoista ja glyserolista. Kaksi kissan terveydelle välttämätöntä rasvahappoa ovat linoleenihappo ja arakidonihappo. Näiden puutteesta kertoo kuiva, kiilloton turkki. Puutos voi aiheuttaa myös vaikeuksia pentujen saannissa.
Arakidonihappoa on vain eläinperäisissä rasvoissa, ei lainkaan kasviksissa. Sen vuoksi kissasta ei voi koskaan tulla kasvissyöjää.
Rasvassa on kissan terveydelle ja hyvinvoinnille välttämättömiä A-, D- ja E-vitamiineja. Myös kissalle E-vitamiini toimii antioksidanttina! Rasva vaikuttaa myös ruoan koostumukseen ja antaa sille makua.
Kissan luontaisessa ravinnossa on paljon proteiineja (valkuaisaineita) ja vähän hiilihydraatteja. Kissa tulisi toimeen täysin ilman hiilihydraattejakin. Niistä saa kuitenkin paljon tärkeää energiaa, joten useimmissa kissanruoissa on hiilihydraatteja.
Ravintokuiduilla, jotka ovat eräs hiilihydraattien muoto, on tärkeä rooli sekä ihmisen että kissan ruoansulatuksessa. Tutkimukset osoittavat, että tietyt kuidut, kuten esim. sokerijuurikkaasta murskattu massa, pitävät yllä kissan ruoansulatuskanavan terveyttä.
Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka säätelevät elimistön toimintaa. Useimpia vitamiineja kissan elimistö ei pysty tuottamaan, eli ne on saatava ravinnosta.
Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään: rasvaliukoiset A, D E ja K sekä vesiliukoiset C ja B.
Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat kehon kudoksiin, mm. rasvakerrokseen, josta ne vähitellen siirtyvät elimistön käyttöön. Siksi kissa ei kärsi näiden vitamiinien puutteesta, vaikka olisi jonkin aikaa syömättäkin. On kuitenkin olemassa riski, että vitamiineja kertyy elimistöön liikaa, jos kissa saa niitä kovin paljon. Jos esimerkiksi syötät kissalle paljon tuoretta maksaa, liiallinen A-vitamiini voi aiheuttaa myrkytystilan. Jos kissasi on terve, älä lisää sen ruokaan vitamiineja. Lisäravinteet todennäköisemmin aiheuttavat kuin estävät ongelmia.
Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu elimistöön, joten niitä on saatava säännöllisesti, mieluiten joka päivä. Ihmisen on saatava C-vitamiininsa ruoasta, mutta kissan elimistö pystyy valmistamaan C-vitamiinia itse. Sen sijaan B-vitamiinit kissankin on saatava ravinnosta: tärkeitä ovat B1, B2, B6 ja B12 .
Kivennäisaineita eli makromineraaleja kissa tarvitsee runsaasti. Hivenaineita eli mikromineraaleja tarvitaan – kuten nimikin kertoo – hyvin pieniä määriä. Molemmat ovat epäorgaanisia ravintoaineita. Eri mineraaleilla on omat tehtävänsä elimistön aineenvaihdunnassa ja elintoiminnoissa.
Kivennäisaineista kalsium ja fosfori ovat tärkeimmät luuston ja hampaiden kehittymiseen ja kuntoon vaikuttavat mineraalit. Niitä pitää ravinnossa olla riittävästi. Tärkeitä luustolle ja lihaksistolle ovat mm. kalium, natrium ja magnesium. Hivenaineista kissa tarvitsee rautaa, kuparia, mangaania, sinkkiä ja seleeniä.
Vettä ei yleensä listata ravintoaineeksi, mutta se on elintärkeä osa kissan ruokavaliota. Vesi on elimistölle välttämätön:
– Vesi toimii liuottajana solujen monimutkaisessa aineenvaihdunnassa.
– Vesi on veren pääainesosa. Se kuljettaa happea ja ravintoaineita sekä poistaa hiilidioksidia ja kuona-aineita.
– Vesi osallistuu elimistön lämmönsäätelyyn.
– Vesi on olennainen ruoansulatukselle ja kuona-aineita suodattumiselle munuaisissa.
Huolehdi, että kissallasi on aina puhdasta, raikasta vettä kupissaan, etenkin, jos ruokit sitä pääsääntöisesti kuivaruoalla. Monet kissat juovat hyvin vähän, joten tarjoamalla kosteaa ruokaa kissa saa samalla vähän vettäkin.
Lue myös:
Kissan ruokintaopas: Aikuisen kissan ruokinta
Kissan ruokintaopas: Pennun ruokinta
Artikkelin tarjoaa: Whiskas
Teksti ja kuvat: Whiskas
