Lähi-idän konfliktin viime vaiheita

04.08.2006 11:23

Lähi-idän tilanne kärjistyi kesällä vakavaksi kriisiksi, joka ilmeni kahdella suunnalla: Gazan kaistaleella Israelin ja palestiinalaisten konfliktina sekä Libanonissa Israelin ja Hizbollah-järjestön välisinä sotatoimina. Molemmat konfliktit saivat alkunsa israelilaissotilaiden kaappauksista.

Israelin ja palestiinalaisten välit alkavat kärjistyä tammikuun lopussa, jolloin islamistinen Hamas-järjestö voittaa maltillisemman Fatah-liikkeen palestiinalaisten ensimmäisissä parlamenttivaaleissa vuosikymmeneen.

Sittemmin tapahtumat johtavat Gazan kriisiin. Kesäkuun 9. päivänä yli vuoden kestänyt Israelin ja palestiinalaisten välinen tulitauko päättyy, kun seitsemän palestiinalaista kuolee räjähdyksessä Gazan rannalla. Hamas syyttää tapauksesta Israelin armeijaa.

Saman kuun 25. päivänä palestiinalaisjärjestöt hyökkäävät Israelin sotilasasemalle ja ottavat panttivangikseen yhden israelilaisen sotilaan, Gilad Shalitin.

Kolmen päivän kuluttua Israel aloittaa laajan sotaoperaation Gazassa siepatun sotilaan vapauttamiseksi. Israel saartaa Gazan ja katkaisee sähköt lähes koko alueelta.

Samoihin aikoihin kaapataan kaksi muuta israelilaista, jotka löytyvät myöhemmin kuolleina.

Seuraavana päivänä, 29. kesäkuuta, Israelin kerrotaan pidättäneen jopa kolmanneksen palestiinalaishallinnon ministereistä. Joukot levittäytyvät pohjoista kohti.

Vankien vapauttamisesta kiistellään

Kesäkuun lopussa palestiinalaisjärjestöt vaativat palestiinalaisten vankien, etenkin naisten ja lasten, vapauttamista Gilad Shalitia vastaan. Israel ei suostu vaihtokauppaan.

Heinäkuun 8. päivä palestiinalaisten pääministeri Ismail Hania ehdottaa tulitaukoa, mutta Israelin pääministeri Ehud Olmert sanoo, että sota jatkuu, kunnes siepattu sotilas on vapautettu ilman ehtoja.

Ja sota jatkuu: ilmavoimat pommittavat Hamas-taistelijoiden todellisia ja oletettuja tukikohtia. Tulitaisteluja käydään muun muassa pakolaisleirillä.

Yhdysvallat kaataa veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, joka olisi tuominnut Israelin sotatoimet.

Heinäkuun lopussa hyökkäys on kestänyt reilun kuukauden. Liki 140 palestiinalaista on kuollut, näistä yli puolet siviilejä.

Israel ja palestiinalaiset

- Palestiinan alueella elää kaksi kansaa: hepreankieliset Israelin juutalaiset sekä palestiinalaiset, jotka ovat osa arabien kansakuntaa.
- Lähi-idän taisteluissa on kyse vanhoista kaunoista. Kun juutalaiset perustivat Israelin valtion vuonna 1948, arabit joutuivat maanpakoon.
- Pitkällisten riitojen keskiössä ovat olleet Länsiranta ja Gazan kaista, joita asuttavat pääasiassa palestiinalaiset. Israel valloitti alueet vuonna 1967, mutta niitä ei ole tunnustettu sen eikä minkään muunkaan valtion osaksi.
- Israelilla on ollut siirtokuntia Gazassa. Viime syksynä siirtokuntia purettiin ja Gazan turvallisuus luovutettiin palestiinalaishallinnon vastuulle.
- Väkivalta ei katkennut Gazasta vetäytymiseen, vaan itsemurhaiskuja ja hyökkäyksiä puhkesi puolin ja toisin. Myöhemmin Israel on alkanut palata Gazan siirtokuntiin.
- Israelia vastaan taistelee useita palestiinalaisia äärijärjestöjä, muun muassa palestiinalaishallintoa johtavan Hamasin aseellinen siipi.
- Israel saa armeijalleen merkittävää tukea Yhdysvalloilta. Maa on antanut Israelille vuosittain noin 3 miljardia dollaria kehitysapua, josta esimerkiksi vuonna 2001 kaksi miljardia oli sotilasapua.

Israelin-Libanonin konfliktin avaintapahtumia

Heinäkuun 12. päivä islamistinen Hizbollah-järjestö ampuu useita Katjuša-ohjuksia Israeliin, tappaa kahdeksan Israelin kansalaista ja kaappaa kaksi sotilasta.

Israel tulkitsee teot Libanonin sotatoimeksi Israelia vastaan. Maa aloittaa Libanonin puolelle ulottuvan pelastusoperaation kaapattujen vapauttamiseksi.

Israel iskee Hizbollahin kohteisiin ja saartaa maan satamat, lentokentät ja Syyrian vastaisen rajan. Saarron syynä on, että Libanonin kautta terroristeille, erityisesti Hizbollah-järjestölle, kulkee aseita ja tarvikkeita.

Israelin iskuissa kuolee vuorokauden aikana yli 50 ihmistä.

Hizbollah vastaa iskuihin rakettitulella

Hizbollah vastaa seuraavana päivänä Israelin iskuihin ampumalla 60 Katjuša-ohjusta israelilaiseen Naharijan kaupunkiin. Iskut surmaavat yhden ja haavoittavat 20 siviiliä.

Hizbollah on jo ennen tätä pommittanut useasti Pohjois-Israelia Katjuša-ohjuksilla pakottaen israelilaiset säännöllisesti turvautumaan pommisuojiin.

Heinäkuun 14. päivänä Hizbollah onnistuu iskemään israelilaiseen Sa'ar 5-luokan INS Hanit -ohjusveneeseen, joka on noin kymmenen merimailin päässä Libanonin rannikosta. Alus vaurioituu vakavasti. Israel löytää kahden päivän kuluessa neljän iskussa kuolleen sotilaan ruumiit.

Syyria antaa tukensa Hizbollahille

Syyrian johtava Baath-puolue ilmoittaa antavansa tukensa Hizbollah-järjestölle. Syyria on tukenut näkyvästi Hizbollahia jo vuonna 2001, jolloin Israel vetäytyi Etelä-Libanonista. Iran varoittaa Israelia "käsittämättömillä menetyksillä", mikäli se hyökkää myös Syyriaan.

Hizbollah ampuu useaan otteeseen raketteja Pohjois-Israeliin, etenkin Haifan kaupunkiin. Israel taas pommittaa Libanonissa kyliä, teitä, kenttiä ja Hizbollahin tukikohtia. Siviilejä kuolee päivittäin.

Useat maat aloittavat evakuoinnit Libanonista 17. heinäkuuta. Kyseessä on yksi suurimmista evakuointioperaatioista toisen maailmansodan jälkeen. Myös suomalaisten evakuointi Libanonista alkaa.

Heinäkuun 18. päivänä Hizbollah-järjestö torjuu ajatuksen tulitauosta, jonka ehdot sen tulkinnan mukaan Israel sanelisi.

Etelä-Libanonin raja-alue polttopisteessä

Heinäkuun 25. päivänä Israel ilmoittaa muodostavansa Etelä-Libanoniin turvavyöhykkeen, jota se aikoo miehittää, kunnes kansainväliset joukot saapuvat alueelle.

Myöhään samana päivänä Israelin lentopommi osuu YK-tarkkailijoiden tukiasemaan Khiamin kaupungissa Etelä-Libanonissa. Neljä sotilastarkkailijaa kuolee, joukossa yksi suomalainen upseeri. YK:n pääsihteeri Kofi Annan pitää iskua tahallisena, Israelin armeija sanoo sen olleen vahinko.

26. heinäkuuta Libanonin ja Israelin rajalla käydään Israelille toistaiseksi kesän tappiollisimmat maataistelut, joissa kaatuu ja haavoittuu useita armeijan sotilaita.

Samana päivänä Roomaan kokoontunut kansainvälinen Libanon-konferenssi vaatii pikaista tulitaukoa Israelin ja Hizbollahin välille. Tulitauolle ei kuitenkaan aseteta selkeää aikataulua. Israelin oikeusministerin mukaan konferenssi antaa sille valtuudet jatkaa sotatoimiaan.

Heinäkuun 27. päivänä Israelin hallitus päättää kiihdyttää ilmaiskuja Libanoniin. Hallitus hylkää kuitenkin suunnitelman maahyökkäyksen laajentamisesta.

Heinäkuun 30. päivä Israel iskee Etelä-Libanonissa sijaitsevaan Qanan kylään. Iskussa kuolee ainakin 60 siviiliä, joista yli puolet on lapsia.

Mikä on Hizbollah?

- Hizbollah, Jumalan puolue, sai alkunsa 1982 Israelin miehittäessä Libanonia. Liikkeen perustivat iranilaiset vallankumouskaartilaiset, joiden tavoitteena oli israelilaisten karkottaminen Libanonista.
- Hizbollahin perustana on shiialaisuus, ja se julisti aiemmin pyrkivänsä iranilaistyylisen islamilaisen tasavallan luomiseen Libanonissa. Nyttemmin Hizbollah on käytännössä luopunut tästä tavoitteesta.
- Taistelutoiminnan lisäksi Hizbollahilla on laajaa poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa. Se pitää yllä sairaaloita, kouluja, orpokoteja ja al-Manar-televisioasemaa. Lisäksi Hizbollahilla on kahdeksan paikkaa 128-henkisessä Libanonin parlamentissa.
- Ryhmää johtaa šeikki Hassan Nasrallah. Puolue on laajalti Iranin ja Syyrian rahoittama, vaikka Hizbollah saa varoja myös hyväntekeväisyyden ja kaupallisten aktiviteettien kautta.
- Hizbollah ja sen kylkiäisryhmät ovat tehneet useita itsemurhaiskuja läntisiä kohteita vastaan ja ottaneet länsimaalaisia panttivangeiksi Libanonissa. Näyttävin isku oli syksyllä 1983, jolloin 241 ihmistä kuoli itsemurhaiskussa amerikkalaisten merijalkaväen sotilaiden tukikohtaan Beirutissa.
- Taistelut päättyivät Hizbollahin voittoon keväällä vuonna 2000, kun Israel päätti 22 vuotta jatkuneen miehityksensä Etelä-Libanonissa ja hylkäsi libanonilaiset liittolaisensa. Israel ei ollut milloinkaan aiemmin vetäytynyt miehittämiltään alueilta aseellisen vastarinnan vuoksi. Useat ryhmät Libanonissa katsoivat tämän olleen suuressa määrin Hizbollahin ansiota.
- Israelin vetäytymisen jälkeen Hizbollah julisti, ettei se aio iskeä rajan yli Israelin alueille. Kahakat ovat kuitenkin jatkuneet kiistellyllä Shebaan alueella, jota YK pitää osana Syyriaa ja Hizbollah osana Libanonia. Shebaan alue on ollut Israelin miehittämä vuoden 1967 sodasta lähtien, syyrialaisviranomaiset ovat suullisesti todenneet Shebaan alueen osaksi Libanonia.
- Hizbollah ja Israel vaihtoivat vankeja tammikuussa 2004. Israel vapautti yli 400 palestiinalaista ja libanonilaista. Hizbollah vapautti vankina pitämänsä israelilaisen liikemiehen ja palautti kolmen israelilaissotilaan ruumiit.
- Hizbollahia tukevat Syyria ja Iran. Lisäksi sen uskotaan kuljettaneen satoja ohjuksia Libanonin eteläosien kaupunkien siviiliasutuksen keskelle. Hizbollah itse sanoo, että sillä on tuhansia ohjuksia valmiina hyökkäämään Israeliin.
- YK:n turvallisuusneuvoston päätös 1559 vaatii Libanonia riisumaan Hizbollahin aseista ja estämään Libanonin alueelta tehdyn pommituksen Israeliin. Käytännössä Hizbollah kuitenkin hallitsee Libanonin eteläosia ilman, että keskushallituksella on valtaa siihen.

Tulitaukoa haetaan

Elokuun ensimmäisenä päivänä Israel ilmoittaa aloittavansa täydellä voimalla ilmaiskut Hizbollahin asemia vastaan. Hizbollah puolestaan aloittaa jälleen Pohjois-Israelin moukaroinnin raketeilla.

Samana päivänä puheenjohtajamaa Suomen järjestämä EU:n ylimääräinen ulkoministerikokous ei onnistu pääsemään yksimielisyyteen välittömän tulitauon vaatimisesta Lähi-itään.

2. elokuuta Hizbollahin sissit ja arviolta 10 000 Israelin sotilasta ottavat rajusti yhteen Etelä-Libanonissa. Taisteluja käydään viidellä rintamalla. Israelin Baalbekiin tekemissä ilmaiskuissa kuolee 19 ihmistä, joukossa neljä lasta. Lisäksi Tyroksen alueella pommituksissa kuolee useita ihmisiä. Hizbollah ampuu päivän aikana ennätysmäärän, ainakin 200 rakettia Libanonin puolelta Israeliin. Hizbollahin mukaan raketit ammuttaan kostona libanonilaissiviilien kuolemista.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat aloittavat saman päivänä Lähi-idän kriisin ratkaisuun tähtäävän päätöslauselman sorvaamisen. Myös suomalaisen sotilastarkkailijan ruumista yritetään etsiä Khiamin tukikohdan raunioista Etelä-Libanonissa.

3. elokuuta Hizbollah-järjestö vaatii Israelia vetäytymään miehittämiltään alueilta ehtona tulitauolle. Vetäytymisvaatimus koskee niitä alueita Libanonissa, jonne Israel on edennyt tämänkertaisen sotilasoperaationsa aikana.

Saman päivänä Israel varoittaa Beirutin eteläosissa sijaitsevien lähiöiden asukkaita jälleen lentolehtisillä mahdollisista iskuista. Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah uhkaa Israelia iskulla Tel Aviviin, jos Beirutia pommitetaan.

Islamilaisten maiden järjestö OIC vaatii Libanonin ja Hizbollahin välille välitöntä tulitaukoa ja päätöksiä YK:n turvallisuusneuvostolta.

4. elokuuta Israel jatkaa iskujaan sekä Libanonissa että Gazassa. Israel kertoo iskeneensä Hizbollahin asemiin Beirutin eteläosissa.

Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen mukaan Yhdysvallat on pian saavuttamassa sovun YK:n turvallisuusneuvostossa Libanonin konfliktin lopettamisesta. Ricen mukaan Yhdysvallat työskentelee Ranskan ja muiden maiden kanssa saadakseen aikaan sopimuksen mahdollisimman pian.

5. elokuuta Israel pommiittaa Libanonia kovemmin kuin kertaakaan aiemmin konfliktin aikana. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii Hizbollahia lopettamaan iskunsa israelilaisiin siviilikohteisiin. Järjestö pitää hyökkäyksiä sotarikoksena.

6. elokuuta YK:n turvallisuusneuvosto saa neuvoteltua päätöslauselmaehdotuksen, jonka Libanonin hallitus torjuu.

7. elokuuta Israel ja Hizbollah jatkavat edelleen verisiä iskuja samaan aikaan, kun YK:n turvallisuusneuvosto jatkaa Lähi-idän kriisiä koskevan päätöslauselmaluonnoksen käsittelyä. Libanonin hallitus tarjoaa 15 000:ta sotilasta Etelä-Libanoniin, jos Israel vetäytyy alueelta.

Israelin turvallisuusjoukot pidätäävät toisen Hamas-järjestön poliitikon. Aiemmin eilen Israel pidätti palestiinalaisten parlamentin puhemiehen Aziz Dweikin, nyt pidätetään Fadel Hamdan Ramallahissa.

8. elokuuta YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoo, että Israelin libanonilaiseen Qanan kylään tekemät pommi-iskut saattoivat olla kansainvälisen oikeuden vastaisia. Israel on ryhtynyt evakuoimaan maan pohjoisosien asukkaita. Yhteenotot osapuolten välillä jatkuvat edelleen rajuina.

9. elokuuta Israel päättää laajentaa maahyökkäystään Libanonissa, vaikka armeija kärsii tähän asti pahimpia tappioitaan.

10. elokuuta Ranska ehdottaa YK:n lähi-itää koskevaan päätöslauselmaan muutosta, jonka mukaan Israel voisi vetää asteittain joukkonsa pois Libanonista tulitauon alettua. Israelin pääministeri Ehud Olmert päättää jäähdyttää laajan hyökkäyksen Libanoniin.

(MTV3-STT-Reuters-Wikipedia)

Hizbollah-taistelijoita syytteeseen Israelissa
18.09.2006 12:53

Israelin hallituksen komissio tutkimaan Libanonin sotaa
17.09.2006 14:17

Israel antoi kirjallisen Khiam-selvityksen
15.09.2006 14:51 (17:19)

Blair lupaa koulutusta Libanonin armeijalle
11.09.2006 10:38 (21:17)

Al-Qaida pitää Libanon-joukkoja islamin vihollisina
11.09.2006 11:47 (19:05)

YK-joukot: Libanonin merisaarto päättynyt
08.09.2006 02:09 (15:24)

Annan tapasi Libanonin johtoa Beirutissa
28.08.2006 10:28 (19:59)

YK varoittaa tulitauon romahtamisesta Libanonissa
20.08.2006 08:59 (20:02)

EU-maat keskustelevat rauhanturvajoukoista ensi viikolla
20.08.2006 16:15

Libanonin tulitauko repeili Israelin iskettyä maan itäosaan
19.08.2006 14:45 (21:12)

Israel jatkaa vetäytymistään
17.08.2006 05:50 (20:48)