Kiinalainen Uusi Vuosi

Kuukalenterin mukaan uusi vuosi alkaa uuden kuun ensimmäisenä yönä sen jälkeen kun aurinko on tullut Vesimiehen tähtikuvioon. Länsimaalaisen aurinkokalenterin mukaan tämä päivä voi olla mikä tahansa tammikuun 20. ja helmikuun 19. päivän välillä.Vuoden vaihtuminen on ylivoimaisesti suurin ja tärkein juhla Aasiassa, mutta sitä vietetään myös ympäri maailman, missä vain on kiinalaisia.

Kiinalainen uusi vuosi on myös eräänlainen kevätjuhla, sillä se viestittää kevään tuloa. Alunperin juhla on kestänyt jopa neljä viikkoa, mutta nykyään se kestää käytännössä muutaman päivän. Varsinainen uuden vuoden juhlinta päättyy 15. päivänä uutta vuotta, jolloin alkaa ns. lyhtyjuhla. Kiinalaisen uuden vuoden toinen, yleinen englanninkielinen nimitys on Lunar New Year.

Kiinalainen uusi vuosi on myös erittäin neutraali eri uskontojen suhteen. Itse asiassa sitä voisi luonnehtia hyvin pakanalliseksi juhlaksi, minkä vuoksi se on täydellinen lisä meidän länsimaalaistenkin juhlakalenteriin. Länsimaissa tuntuu olevan jokin ihmeellinen itsesensuurin aika vallalla, missä kielletään helposti betoniporsaatkin tienvarsilta, kun pelätään niiden loukkaavan muslimivähemmistöä. Amerikassa tilanne on vieläkin herkempi, joten rasismin kanssa kamppailevalle suurvallalle kiinalaisen uuden vuoden vietto on täydellinen vaihtoehto. Uutena vuotena kun ei kuolleita messiaita juhlita, vaan pidetään hauskaa, ammutaan raketteja, syödään ja juodaan hyvin ja ollaan ystävien ja perheen kanssa kunnolla yhdessä. Siinä sivussa kun osoitetaan rehdisti kunnioitusta vanhemmalle väelle, niin kunnon juhla-ainekset ovatkin jo kasassa.

Taustoja

Kiinalainen uusi vuosi on perinteisesti perhejuhla, jolloin kokoonnutaan yhteen ja osoitetaan kunnioitusta esi-isille. Koska kyseessä on ikivanha, tuhansia vuosia vanha perinne, kukaan ei tiedä varmasti, miten tämä kaikki on saanut alkunsa. On olemassa eri tarinoita, joissa kaikissa kuitenkin toistuu samantyyppinen teema:

Hyvin kauan aikaa sitten eli ihmisiä syönyt hirviö nimeltä Nian ("vuosi" kiinaksi), joka saalisti ihmisiä juuri uuden vuoden alla. Ihmiset olivat syystäkin hyvin peloissaan ja lopulta eräs rohkea mies meni Nianin luokse ja kehotti tätä metsästämään muita petoja ihmisten sijaan. Hirviö tottelikin vanhaa miestä ja ajoi nämä muut kammotukset tiehensä. Vanha rohkea mies osoittautui lopulta kuolemattomaksi jumalaksi, ratsasti Nianin selässä auringonlaskuun ja ihmiset saivat elää siitä lähtien rauhallista elämää. Ennen lopullista poistumistaan mies kehotti ihmisiä laittamaan oviin ja ikkunoihin punaisia koristeita uutena vuotena, koska punainen väri karkottaisi hirviön. Väki käytti myös ilotulitteita varmistaakseen, että hirviö todella pysyisi poissa.

Kuten sanottua, tämä on vain yksi teoria, miten juhlinta on saanut alkunsa. Monet ihmiset juhlivat autuaan tietämättöminä siitä, mistä kaikesta loppujen lopuksi on kyse. Yksi asia on kuitenkin varmaa: kyseessä on ikivanha perinne, joka on äärimmäisen tärkeä niin kiinalaisille kuin muillekin Aasian kansoille.

Yleisiä juhlatapoja

Olennainen osa juhlintaa on vanhan taakse jättäminen. Uusi vuosi halutaan aloittaa puhtaalta pöydältä ja nurkat siivottuina, kirjaimellisestikin. Talot suursiivotaan, velat maksetaan pois, maalataan ovet ja ikkunoiden puitteet, tukka leikataan ja hankitaan uusia vaatteita. Miniöille tämä kaikki tarkoittaa valitettavasti keittiössä ahertamista päivätolkulla. Koreassa esimerkiksi kysyttäessä naisilta heidän tuntemuksiaan ja suunnitelmiaan uuden vuoden alla, saa yleensä vihaisen katseen vastaukseksi ja päälle tulikiven katkuisen selostuksen siitä, miten seuraavat kolme päivää sujuvat keittiössä verkkarit jalassa, miehiä passaten. Moderni skandinaavinainen voisi hieman protestoida moista menoa.

Uuden vuoden iltana kaikkien tulisi pysytellä hereillä. Vanha uskomus on, että se joka nukkuu tuona iltana, huomaa herätessään kulmakarvojensa muuttuneen valkoisiksi. Tämän takia valot palavat joka ikisessä huoneessa. Tällä tavoin varmistetaan, että uusi vuosi vastaanotetaan herännein silmin ja kirkkain mielin. Uuden vuoden aattoiltana tehdään suursiivous, vanhat pölyt pyyhitään ja kaikki vanha lika poistetaan. Siivoamisen jälkeen lämmitetään vettä ja otetaan kylpy. Ihmiset polttavat myös bambukeppejä ajaakseen pahat henget tiehensä. Ilotulitteista laajemmin hieman jäljempänä.

Sama tietty peruskaava tuntuu toistuvan eri maiden juhlintatavoissa. Aattoiltaa vietetään hyvin visusti vain omien perheenjäsenten kesken. Uuden vuoden päivänä alkaa varsinainen ulospäin näkyvä juhlinta, vaihdetaan lahjoja, vieraillaan ystävien luona ja ennen kaikkea osoitetaan kunnioitusta perheen ja suvun vanhimmille. Etenkin Taiwanissa kolmas päivä on jotakuinkin epäonnen päivä, joten silloin mielellään pysytellään sisätiloissa ja pelataan perinteisiä pelejä. Koreassakin nämä pelit ovat äärimmäisen suosittuja. Neljäntenä päivänä jumalat palaavat lomalta ja viidentenä päivänä elämä alkaa pikkuhiljaa palautua normaaliin uomiinsa.

Kiinalaista uutta vuotta vietetään siis ympäri Aasian ja sen ulkopuolellakin, joten on selvää, että paikalliset juhlintatavatkin poikkeavat toisistaan.Yksi tärkeimmistä rituaaleista on kuitenkin kuolleiden omaisten muistaminen. He ovat aikoinaan luoneet perustan suvun kunnialle ja omaisuudelle, ja siksi heidän muistamisensa on äärimmäisen tärkeää ja tuo eri sukupolvet luontevasti yhteen. Esimerkiksi esi-isien pöydän kattaus ja siihen liittyvät yksityiskohtaiset rituaalit ovat aurinkoakin tarkempaa hommaa, ja sen läpivieminen ainakin näin länsimaalaisen ihmisen silmissä tuntuu erittäin monimutkaiselta. Jokaisella ruokatarvikkeella, juomalla ja esineellä on erittäin tarkasti määrätty paikka pöydällä.

Ruoka

Ruoka on asia, jonka ympärille kehittyy helposti ne kunkin kulttuurin ominaisimmat piirteet. Esimerkiksi perinteinen korealainen ruokapöytä on normaalistikin tupaten täynnä sen kymmeniä kippoja ja kuppeja ja pöytä pursuaa mitä eksoottisimpia ruokalajeja. Uuden vuoden ollessa vuoden toinen pääjuhla (tärkein on Chuseok syksyllä), ruokapöytäkin on uskomaton kokemus. Kiinassa taas monet uuden vuoden erikoisuuksista on nimetty siten, että sanoista tulee mielleyhtymiä onnen ja runsauden kanssa. Sanoja, joita käytetään yleisesti toivotusten yhteydessä. Hotellit ja ravintolat tarjoavat erityisiä uuden vuoden aterioita ja niiden buffet-pöydät ovat kokemisen arvoisia. Laihdutuskuuri kannattaa aloittaa siis vasta juhlien jälkeen.

Kukat

Ihmiset antavat uutena vuotena usein lahjoiksi toisilleen kukkia. Isot kukkatorit panevat parastaan sekä virittävät juhlakansan iloiselle tuulelle monipuolisella valikoimallaan. Oli lahjakukkana sitten vaikkapa rahapuu, kirsikankukkia, öljypuu, tai muita kukkia, niin ne korostavat uuden vuoden puhkeamista ja kukintaa.

Ulkonäöllisillä arvoilla ja visuaalisuudella on itämaiseen tapaan paljon merkitystä. Myös itse kukkatorilla vierailu sinänsä on tärkeä traditio. Monet käyvät torilla uuden vuoden iltana, tärkeän perheen jälleenkokoontumisen kunniaksi järjestetyn juhlaillallisen jälkeen. Kukkatori on yleensä kansoitettu puoleen yöhön asti ja siellä voi nähdä perinteisiä kiinalaisia tanssiesityksiä, kasvo- ja muita maalareita sekä kalligrafin taitajia.

Modernit tavat

Nykyaikainen elämänmeno on muuttanut uuden vuoden ikivanhaa perinnettä yhä enemmän. Tänä päivänä monet perheet pakenevat lomalle ulkomaille. Tätä ulkomaille pakoa puolustelee myös se tosiasia, että perheet elävät yhä enemmän ympäri maailmaa hajallaan, ja siksi on helppoa valita jokin mukava lomakohde ja tavata koko perhe sitten vaikkapa Havaijilla. Esimerkiksi pienyrittäjille tämä on ainoa hetki vuodessa pistää firman ovi kiinni edes muutamaksi päiväksi ja pitää pieni hengähdystauko. Käytännössä matkatoimistot myyvät erikoispaketteja ja tuntuu, että koko Aasian on vallannut suuri kansainvaellus. Väestöpohjan tietäen kyseessä ei ole ihan pieni ilmiö.

Konfutsealaisuus on vaikuttanut nykyaikaiseen korealaiseen yhteiskuntaan ja sen tapoihin paljon enemmän kuin ympäröiviin Kiinaan ja Japaniin. Tästä johtuen yhteisö on hyvin hierarkinen ja kielessäkin on useita ilmaisuja sille, missä asemassa puhujat ovat toisiinsa nähden. Ei siis ole yllättävää, että vanhemmat, opettajat ja esimiehet nauttivat aitoa kunnioitusta. Tämä on itse asiassa yksi Korean mahtavimpia asioita, sillä yleinen turvallisuus ja toisten kunnioittaminen on jopa miljoonakaupungin kadulla kävellessä käsinkosketeltavaa. Samoin lapset ja nuoret käyttäytyvät yleisillä paikoilla erittäin mallikkaasti ja länsimaille tunnusomainen levottomuus ja agressiivisuus puuttuvat lähes kokonaan.

Tätä yhteiskunnan yhtä peruspilaria vahvistetaan uuden vuoden seremonialla, jonka nimi on sebe. Eli nuoriso osoittaa kunnioituksensa vanhemmilleen kumartaen syvään, ja tottakai tarkan kaavan mukaan. Vanhemmat pääsevät näin mieliaiheeseensa ja antavat hyviä neuvoja tulevaisuuden varalle. Kiinassa lapset saavat tästä vastikkeeksi rahaa punaisessa kirjekuoressa. Koreassa rahat laitetaan kansallispuvussa olevaan pieneen pussukkaan, bok:iin.

Lohikäärme

Kiinalaisen uuden vuoden tärkeimpiä symboleita on ehdottomasti lohikäärme, joka on mystinen yhdistelmä useita eri eläimiä. Länsimaisissa tarustoissahan lohikäärme edustaa yleensä pahuutta ja ilkeyttä, ja lohikäärmeet kuvataan verenhimoisiksi pedoiksi. Ritarithan löivät lohikäärmeet aikoinaan pelastaessaan prinssessoita linnojen torneista. Itämainen lohikäärme edustaa sen sijaan voimaa, hyvyyttä, hyvää onnea ja yliluonnollisia voimia, ja ne ovat ystävällisiä ja älykkäitä. Kolmivarpainen lohikäärme on japanilainen, nelivarpainen joko indonesialainen tai korealainen ja viidellä varpaalla varustettu lohikäärme on kiinalainen. Itämaisella lohikäärmellä on usein helmi joko suussa, leuan alla tai kynsissään. Helmi antaa lohikäärmelle sen yliluonnolliset voimat. Uuden vuoden juhlintaan kuuluu siis olennaisena osana lohikäärmekulkueita, tanssia ja ilotulituksia.

Ilotulitteet Kiinassa

Kaikkein varhaisimmat ilotulitteet Kiinassa perustuvat bambukeppeihin ja siihen, että kepissä olevat solmut pitävät kovan äänen poksahtaessaan. Satoja vuosia myöhemmin, ruudin keksimisen myötä, ilotulitteetkin kehittyivät. Ilotulitteet ovat yksi keskeinen osa kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa ja kulkueita. Niiden tehtävänä on symbolisesti varmistaa Nianin ja muiden hirviöiden poissaolo. Kulkueissa pommien tarkoitus on myös pitää lohikäärme hereillä koko juhlinnan ajan, joka ennen kesti viikkoja.

Ruuti ponnisti maailmalle yli 1000 vuotta sitten juuri Kiinasta, joten ymmärrettävästi heillä on todella pitkät perinteet pommien teossa. Mutta mikä sai ihmiset alunperin kiinnostumaan paukuttelusta ja pommeista? Muinaisessa Kiinassa ihmiset uskoivat, että tuli karkottaa pahoja henkiä. Kipinät ovat hyvän onnen merkki, kova ääni pelottaa aaveita ja savu muodostaa terveellisen ympäristön, joten ilotulitteella on luontainen vetovoima yhdistäessään nämä kolme eri elementtiä. Aivan ensimmäiset ilotulitteiden esiasteet olivat paahdetut bambukepit.

Nykyiset kiinalaiset sytyttävät ilotulitteita samasta syystä kuin esivanhempansakin. Eli osoittaakseen onnellisuuttaan, rukoillakseen rauhaa ja toivoakseen hyvää onnea juhlinnan aikana. Ilotulitusperinne on siis iskostunut todella syvään heidän ajatteluunsa ja ovat erittäin tärkeä osa niin kansallisia kuin paikallisiakin tapahtumia ja juhlia. Ja juhliahan ihmiset ovat aina osanneet järjestää missä päin maailmaa tahansa, minkä tahansa tekosyyn varjolla.

Kiinalaisilla on tietysti suurimpana paukuttelujuhlana heidän uusi vuotensa, jonka juhlinta päättyy lyhtyjuhlaan 15. päivänä uutta vuotta. Sitten on Kiinan kansallispäivää, erilaisia etnisten vähemmistöjen juhlia, leija-, rypäle ja olutfestivaaleja ympäri maakuntia jne. Muita hyviä syitä sytytellä ilotulitteita ovat tietysti häät, syntymäpäivät, uuden bisneksen avajaiset ja erilaiset vieraiden kunnianosoitukset. Kiinan ilotulitusteollisuudella menee arvatenkin hyvin.

Samoin Japanissa, missä otetaan tämäntyyppiset asiat hyvin vakavasti. Siellä järjestetään vuosittain jopa yli 5000 eri ilotulitusfestivaalia ympäri maata, perinteisesti heinä-elokuussa. Ilotulitteet ovat Japanissa myös erittäin halpoja ja niitä myydään yleisesti kaikkialla.

Kuun talo Koreassa

Korealaiset eivät naapureistaan poiketen juurikaan piittaa ilotulituksista. Heillä on kuitenkin eräs erittäin mielenkiintoinen perinne, joka noudattelee hämmästyttävän paljon meidän suomalaisten juhannusta ennustuksineen ja toivomuksineen. Bullori(tulileikit) on eräs perinteinen korealaisen uuden vuoden juhlinnan kohokohta. Tuli on voimakas symboli ja ajaa pois pahoja henkiä sekä tuottaa hyvää onnea.

Vielä muutama vuosikymmen sitten maaseudulla, maanviljelysyhteisöissä vietettiin tapaa, jossa ihmiset juoksivat kilpaa läheiselle kukkulalle uuden vuoden 15. päivänä soihtujen kanssa. Heillä oli tulenpalava kiire tervehtiä kuuta ja rukoilla kuka mitäkin. Maanviljelijät tietenkin hyvää satoa, nuoret miehet ja naiset toivoivat pääsevänsä sinä vuonna naimisiin ja vaimot toivoivat tulevansa raskaaksi. Kyläläisillä, jotka kokoontuivat joko vuoren huipulle tai kylän edustalla olevalle pellolle, juhlistivat menoja kuun talon polttamisella . Kuun taloa voisi kuvailla ihka aidoksi suomalaiseksi kokoksi, jonka polttaminen oli suuri rituaali. Kokon sisään laitettiin myös bambukeppejä, jotka palaessaan toimivat ilotulitteina. Pitää muistaa, että Koreassa ei ole puuta saatavilla ihan yhtä helposti kuin Suomessa, joten kuun talon rakentaminenkin on ollut hieman monimutkaisempaa ja työläämpää.

Kuun noustessa kuun talo myös sytytettiin. Ihmiset kilpailivat siitä, kenen kokko syttyy ensimmäisenä. Ennen vanhaan eli sitkeässä käsitys, että ensimmäisen kokon sytyttäjän siunauksena sinä vuonna on oleva poikavauva. Liekkeihin heitettiin myös leijoja, joihin oli kirjoitettu nimiä. Luontevaa on ollut myös tanssia perinteisiä kansantansseja kuun talon ympärillä sen leimutessa. Kokon palaessa kirkkaasti kaikki oli hyvin ja kylä olisi siunattu sinä vuonna rauhalla, terveydellä ja isolla sadolla. Jos kokko jostain syystä sammui tai paloi huonosti, se tiesi huonoa onnea koko kylälle. Tämä kuun talon polttamisrituaali on heräämässä uudelleen henkiin ja siitä on tulossa erittäin suosittua tietyillä seuduilla.

Toinen kuuluisa korealainen uuden vuoden ilotulitusperinne on jwibullori. Siinä lapset ottavat tyhjän tölkin, puhkovat siihen reikiä, sitovat siihen pitkän narun ja laittavat sisään vaikkapa käpyjä, jotka palavat pitkään. Sen jälkeen kokoonnutaan kylän torille, kukkuloille tai pelloille. Palava aines tuleen ja sitten tehdään ympyröitä pimeässä heiluttaen tölkkiä narun perässä. Näky muistuttaa yllättäen täyttä kuuta. Samaan aikaan ruohikko sytytetään tuleen, millä yritetään ajaa hiiret tai muut haitalliset eläimet pois pelloilta satoa pilaamasta. Lapsilla on myös kilpailuja naapurikylien lasten kanssa siitä, kuka saa suurimmat ja hienoimmat ympyrät aikaiseksi.

Uudenvuoden sanoma

Lyhtyjuhla siis lopettaa uuden vuoden juhlinnan ja näin normaali arki palaa ihmisten elämään. Kiina on valtavan suuri maa, ei ainoastaan maantieteellisesti, vaan myös väestöllisesti ja etnisesti. Siten uuden vuoden juhlintatavatkin poikkeavat toisistaan jopa Kiinan sisällä melkoisesti. Puhumattakaan kansainvälisesti. Kuitenkin, riippumatta hyvinkin poikkeavista paikallistavoista, uuden vuoden perushenki ja kantava voima on tismalleen sama kaikkialla: Vilpitön toive rauhasta ja onnellisuudesta niin oman perheen kuin ystävienkin keskuudessa!

Teksti: Jussi Kytösaho

Lue lisää:

Oletko sinä Rotta, Sika tai Koira? Tarkista täältä oma kiinalainen horoskooppimerkkisi!

Uudenvuoden uskomukset

Onnen ongintaa kansanomaisin keinoin